Sinfonia nro 4 (Mendelssohn)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Felix Mendelssohn Bartholdyn neljäs sinfonia A-duurissa (op. 90) tunnetaan lisänimellä Italialainen. Teoksen historia juontaa juurensa Mendelssohnin vuosien 18291831 Euroopan-kiertueeseen. Säveltäjä luonnosteli teostaan jo Italiassa, mutta jätti työnsä kesken. Se kuitenkin valmistui myöhemmin Berliinissä vastauksena Lontoon filharmonisen seuran pyyntöön. Säveltäjä itse johti teoksensa kantaesityksen Lontoossa 13. toukokuuta 1833. Hän kuitenkin oli tyytymätön siihen ja teki sinfoniasta uudistetun version vuonna 1837. Hän jopa suunnitteli säveltävänsä vaihtoehtoiset versiot kolmesta viimeisestä osasta. Teosta ei julkaistu Mendelssohnin elinaikana, vaan se painettiin vasta vuonna 1851.

Teoksen vaatima orkesteri koostuu kahdesta huilusta, kahdesta oboesta, kahdesta klarinetista, kahdesta fagotista, kahdesta käyrätorvesta, kahdesta trumpetista, patarummuista ja jousista.

Osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinfonia nro 4
Kaikki osat Musopen Symphony Orchestra.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

  1. Allegro vivace
  2. Andante con moto
  3. Con moto moderato
  4. Saltarello: Presto

Riemukas ensimmäinen osa on sonaattimuotoinen. Sitä seuraava osa on d-mollissa ja perustuu vaikutelmaan uskonnollisista menoista, joita säveltäjä todisti Napolissa. Kolmas osa on menuetti. Neljäs osa on mollissa, ja siinä on vaikutteita roomalaisesta saltarellosta sekä napolilaisesta tarantellasta. Koko teoksen tyypillinen esitys kestää puolisen tuntia.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Symphony No. 4 (Mendelssohn)