Simo Skinnari

Simo Skinnari (10. lokakuuta 1952 Raahe – 18. heinäkuuta 2025 Mikkeli) oli suomalainen kasvatustieteilijä. Hän toimi vuosina 2009–2011 kasvatustieteen määräaikaisena professorina Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella. Hänen tutkimusalojaan olivat kasvatusfilosofia, arvot sekä ihmiskäsitykset ja autenttiset oppimisympäristöt. Hän tutki myös steinerpedagogiikkaa. Hän jäi Parkinsonin taudin vuoksi varhaiseläkkeelle vuonna 2011.

Opiskelijan plagiaatti

Skinnari joutui myrskyn keskelle joulukuussa vuonna 2001 ministeri Jari Vilenin plagiaatiksi osoittautuneen, vuonna 1989 hyväksytyn pro gradu -työn tarkastajana. Tarkastajat olivat havainneet kopioinnin, mutta kehottaneet opiskelijaa muutosten sijaan säästämään voimiaan väitöskirjan tekoon. Skinnari puolustautui 9. tammikuuta 2002 Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessa vetoamalla siihen, että ohjaavan opettajan tehtävä ei ole paljastaa vilppiä. Hänen on sen sijaan herätettävä plagiointiin syyllistyneen omatunto, jolloin luottamuksen osoittaminen saa opiskelijan häpeämään tekoaan.

Teoksia

• Steinerkoulun yläasteen (luokat 9–12) tavoitteet ja kasvatuskäytäntö: raportti opetusministeriölle. Osa 1 (yhdessä Raija Huhmarniemen kanssa, 1993)
• Miksi kasvatuksen filosofiaa? (yhdessä Jarmo Toiskallion kanssa, 1994)
• Platonista transmodernismiin: juonteita ihmisyyteen, ihmiseksi kasvamiseen, oppimiseen, kasvatukseen ja opetukseen (yhdessä Raija Huhmarniemen kanssa, 2001)
• Pedagoginen rakkaus: kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus, 2004. ISBN 978-952-451-098-1
• Tähtinen, Juhani; Skinnari, Simo (toim.): Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa. Suomen kasvatustieteellinen seura c/o Koulutuksen tutkimuslaitos, 2007. ISBN 978-952-5401-29-5
• Elämänkoulu : oppimaan oppimisesta kasvamaan kasvamiseen. PS-kustannus, 2008. ISBN 978-952-451-181-0