Silitysrauta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rowentan valmistama silitysrauta.
1800-luvun silitysrautoja.

Silitysrauta on kuumennettava laite, jolla silitetään ryppyjä ja epätasaisuuksia vaatteista ja muista tekstiileistä.

Silitysraudan silittävä vaikutus perustuu siihen, että kuumuus löysentää otetta pitkissä polymeerimolekyyliketjuissa materiaalin kuiduissa. Kun molekyylit ovat kuumia, kuidut suoristuvat silitysraudan painon ansiosta ja ne säilyttävät suoruuden viilennyttyään. Tietyt materiaalit, kuten puuvilla, vaativat lisäksi vettä molekyylien välisten sidosten otteen löysentämiseksi. Monet uudet, 1900-luvun jälkipuolella kehitettyjä materiaaleja mainostetaan itsesiliäväksi, jolloin silitysraudan tarve niiden osalta vähenee.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset silitysraudat 1400- ja 1500-lukujen vaihteen paikkeilla olivat onttoja ja täytettiin kuumilla hiilillä. Myöhemmät silitysraudat olivat kiilamaisiksi muotoiltuja 2,2–4,5 kg painavia rautakappaleita, jotka kuumennettiin puuhellan päällä usein ruoanlaiton yhteydessä. Niissä saattoi olla irrotettava kahva, joka laitettiin paikoilleen vasta raudan kuumennuttua ja silitystyötä aloitettaessa. Hellan päällä silitysraudan pohja saattoi helposti likaantua ja tahrata sitten vaatteita; ratkaisu tähän ongelmaan oli erikseen kuumennettava silitysraudan sisäosa eli luoti, joka sujautettiin kylmän ja onton raudan sisäosaan silitystä aloitettaessa.[2][1]

Ensimmäinen sähkösilitysrauta keksittiin 1820-luvun alussa. 1950-luvun lopulla alkoi Suomen markkinoille tulla säädettävällä lämpötilalla ja termostaatilla varustettuja sähkösilitysrautoja. Höyrysilitysrauta nimensä mukaisesti tuottaa höyryä silityksen yhteydessä ja yhdistelmä tehostaa erityisesti luonnonkuitutekstiilien silitystä.[1]

Merkinnät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silitykseen liittyviä merkintöjä tekstiileissä.

Silitysraudoissa ja vaatteissa käytetään silityslämpötilan merkkinä usein pisteitä, joskus myös tekstiä: kylmä, lämmin ja kuuma.

  • ● kylmä (noin 100 °C)
  • ●● lämmin (noin 150 °C)
  • ●●● kuuma (noin 200 °C)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 1138, 1141–1142. WSOY, 1958.
  2. Pyykinpesuun liittyvää esinehistoriaa (PDF), Martat.fi. Viitattu 1.8.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta silitysrauta.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.