Siiteputki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiertotattaren emi, jossa siiteputki on merkitty kirjaimilla ps. Emin muut osat ovat fs kanta, fu funiculus, fw sikiäin, cha kalatsa, nu nukellus, mi siitereikä, ii sisempi integumentti, ie ulompi integumentti, e alkiorakko, ek keskustuma, ei munasolu synergidisoluineen, an kolme antipodisolua, g vartalo, n luotti, p siitepölyhiukkanen.

Siiteputki on siemenkasvin siitepölyhiukkasesta hedelmöityksessä siitereiän läpi alkiorakkoon kasvava putki.[1] Se tunkeutuu emin luotilta emin sisään ja jatkaa kasvuaan sikiäimeen.[2] Siiteputki sisältää kaksi koirasgameettia, joista toinen liittyy munasoluun ja toinen keskustumaan. Hedelmöityneestä munasolusta (tsygootista) kehittyy uuden kasvin aihe eli diploidinen alkio (embryo) ja keskustumasta kehittyy triploidinen siemenvalkuainen (endospermi), jota kehittyvä alkio käyttää ravinnokseen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana siiteputki.
  2. Rauno Tirri et al.: Biologian sanakirja, Otava 2003, ISBN 951-1-17618-8, hakusana siiteputki.
  3. Spectrum, WSOY 1976–1983, ISBN 951-0-07239-7, hakusana kasvien rakenne, osa 5, sivu 193.