Siirtovaikutus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Siirtovaikutus (engl. transfer of learning) tarkoittaa yhdessä tilanteessa opittujen tietojen tai taitojen soveltamista jossakin toisessa tilanteessa.[1] Siirtovaikutus on opetuksessa toivottava saavutus, sillä ilman sitä opittu uusi tieto ei siirry käytäntöön muissa tilanteissa. Siirtovaikutus tapahtuu yleensä osana käsitteellistä muutosta.

Ekspansiivisessa oppimisessa tunnetaan tässä kuvatun transferin ohella ns. kehittävä siirtovaikutus. Kehittävällä siirtovaikutuksella tarkoitetaan ajatusmallia, joka yhdistää tieto-opillisen näkemyksen käsitteistä ja siirtovaikutuksen moniäänisenä neuvotteluprosessina. [2] Negatiivinen transfer tarkoittaa uuden asian oppimisen vaikeutta aikaisemmin opitun vaikutuksesta[3].

Siirtovaikutus on tärkeä käsite myös eläinten koulutuksessa. Kennelliiton Koiranomistajan peruskurssissa siitä käytetään nimitystä yleistäminen. Jokaista koiralle opetettavaa tehtävää tulisi harjoitella useassa eri paikassa ja erilaisissa häiriötilanteissa, jottei sen osaaminen riippuisi ympäröivistä olosuhteista.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakkarainen, Kai & Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse: Tutkiva oppiminen - Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä, s. 390. Porvoo: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-28186-7. (suomeksi)
  2. Engeström, Y. 2002. Kehittävä siirtovaikutus: mitä ja miksi? Teoksessa: Tuomi-Gröhn, T. & Engeström, Y. (toim.) Koulun ja työn rajavyöhykkeellä – uusia työssäoppimisen mahdollisuuksia. Helsinki: Yliopistopaino
  3. Oppimiseen liittyviä käsitteitä Oulun yliopiston sivusto. 24.11.1997.
  4. Paavilainen, Sari: Ohjeita harjoitteluun: yleistäminen, Koiranomistajan peruskurssi, viitattu 8.2.2015.
Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.