Severus Konkola

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Severus Konkola vaimonsa kanssa (Kuva: Vanhan Jämsän historia).

Severus Juhonpoika Konkola, (9. syyskuuta 1832 Vesanka, Jyväskylän pitäjä – 26. marraskuuta 1898 Jämsä) oli jämsäläinen talonpoika, liikemies ja patruuna.

Konkolan vanhemmat Johannes Halinen ja Eeva-Stiina Koljonen omistivat Halilan talon Jyväskylän Vesangassa. Severuksella oli veli, Kalle Halinen, mutta hän itse otti sukunimensä Konkolan talon mukaan, jonka hän osti vuonna 1856 Jämsän Juokslahdelta.

Konkola loi vaatimattomista lähtökohdista merkittävän omaisuuden harjoittamalla elintarviketukkukauppaa ja erityisesti puukauppaa Krimin sodan jälkeen. Aluksi hän välitti Keski-Suomen elintarvikkeita rannikkokaupunkeihin ja Pietariin ja myöhemmin puutavaraa Etelä-Suomen sahoille. Konkola hankki omistukseensa useita maatiloja, lopulta niitä oli kolmattakymmentä. Hän harjoitti puutavaran sahausta ensin Korpilahden Saakoskella ja Jämsänkoskella sekä vuodesta 1888 Jämsän kirkolle perustamallaan sahalla, jonka yhteydessä toimivat myös mylly ja meijeri.

Historiaan Konkola jää myös Päijänteen säännöllisen höyrylaivaliikenteen aloittajana. Hänen omistamansa Jämsä-niminen laiva kulki vuodesta 1877 alkaen pitkään Vesijärvi-Jyväskylä-reitillä. Hänellä oli myös viisi hinaajaa.

Konkolan pienikokoinen raskastekoinen kansanmiehen olemus ja räväkät liiketoimet ovat jääneet elämään kansanperinteessä muun muassa Jämsän äijän hahmossa ja lukuisissa kaskuissa. Konkolan motto oli: "Mittään ei voi voittaa, jos ei mittään uskalla." Vaikka hän oli itse vain heikosti kirjoitustaitoinen, hän muun muassa rakennutti Jämsän kirkolle kansakoulun ja rahoitti Suomalaisen teatterin vierailun Jämsään vuonna 1876.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konkolan puoliso oli vuodesta 1857 Gustava Hägglin (k. 1916), heillä oli yhdeksän lasta. Lapsista liikemiehen lahjoja osoittivat vanhin poika Severus Konkola nuorempi, josta tuli myös valtiopäivämies, sekä Anton Konkola, joka teki aloitteen Kansallis-Osake-Pankin konttorin perustamisesta Jämsään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 399.
  • Anna Kirveennummi & Riitta Räsänen: Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna, s. 218–223. SKS, 2000. ISBN 951-746-159-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]