Serbia yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sija                   Yhteensä
70. 1 0 3 4

Serbia on osallistunut kaikkiin yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin, jotka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Se oli mukana myös Sittardissa 1980 käydyissä naisten 400 metrin aitajuoksun ja 3 000 metrin juoksun erilliskisoissa. Vuosina 1980–1991 ja 1995–2001 maa kilpaili Jugoslavian nimellä,[1] vuonna 1993 maan urheilijat pääsivät MM-kisoihin poliittisista syistä niin sanottuina riippumattomina osanottajina,[2] ja vuosien 2003 ja 2005 kisoissa maan nimenä oli Serbia ja Montenegro.[3][4]

Ensimmäiset mitalinsa Serbia sai Moskovassa 2013, kun Ivana Španović saavutti naisten pituushypyssä ja Emir Bekrić miesten 400 metrin aitajuoksussa pronssia. Kahdeksan parhaan joukkoon on yltänyt vähintään yksi urheilija kaikissa muissa kisoissa paitsi Ateenassa 1997, Osakassa 2007 ja Dohassa 2019.[3][4][5][6] Sittardissa 1980 Breda Pergar sijoittui 3 000 metrin juoksussa viidenneksi.[7] Helsingissä 1983 Nenad Stekić oli pituushypyssä viides[8] ja Dragan Zdravković 1 500 metrin juoksussa kahdeksas.[9] Roomassa 1987 Slobodan Popović sijoittui miesten 800 metrin juoksussa seitsemänneksi[10] ja Slobodanka Čolović naisten vastaavassa lajissa kahdeksanneksi.[11] Tokiossa 1991 Dejan Jovkovićin, Nenad Đurovićin, Ismail Mačevin ja Slobodan Brankovićin muodostama 4 × 400 metrin viestijuoksujoukkue sijoittui neljänneksi[12] ja Dragan Perić oli kuulantyönnössä seitsemäs. Stuttgartissa 1993 Perić sijoittui viidenneksi,[13] Sevillassa 1999 kuudenneksi ja Edmontonissa 2001 viidenneksi.[14] Göteborgissa 1995 Aleksandar Raković päätyi 50 kilometrin kävelyssä kuudenneksi[15] ja Dragutin Topić korkeushypyssä kahdeksanneksi.[16] Vuonna 1999 Topić sijoittui neljänneksi.[17] Pariisissa 2003 Olivera Jevtić sijoittui maratonilla kahdeksanneksi[18] ja Helsingissä 2005 Dragana Tomašević kiekonheitossa seitsemänneksi.[19] Berliinissä 2009 Biljana Topić sivusi maan siihen mennessä parasta MM-kisasaavutusta sijoittumalla kolmiloikassa neljänneksi.[20] Daegussa 2011 Mihail Dudaš oli kymmenottelussa kuudes ja Tomašević kiekonheitossa seitsemäs.[21] Moskovassa 2013 Serbia ei kahden mitalinsa lisäksi saanut sijoituksia kahdeksan parhaan joukkoon; keihäänheittäjä Tatjana Jelača sijoittui yhdeksänneksi.[22] Pekingissä 2015 Ivana Španović saavutti jälleen pronssia. Lisäksi kuulantyöntäjä Asmir Kolašinac sijoittui seitsemänneksi.[23] Lontoossa 2017 Španović sijoittui neljänneksi.[24] Eugenessa 2022 Ivana Vuleta (o.s. Španović) sijoittui seitsemänneksi.[25] Budapestissä 2023 pituushyppääjä Ivana Vuleta voitti Serbian ensimmäisen kultamitalin ja lisäksi korkeushyppääjä Angelina Topić sijoittui seitsemänneksi.[26]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Butler, s. 382
  2. Butler, s. 370
  3. a b Butler, s. 370, 382–383
  4. a b Siukonen 2006, s. 77
  5. Siukonen 2008, s. 301–305
  6. IAAF 2019
  7. Butler, s. 163
  8. Butler, s. 105
  9. Butler, s. 76
  10. Butler, s. 73
  11. Butler, s. 157
  12. Butler, s. 140
  13. Butler, s. 112
  14. Butler, s. 113
  15. Butler, s. 130
  16. Butler, s. 101
  17. Butler, s. 101, 383
  18. Butler, s. 172
  19. Siukonen 2006, s. 76
  20. IAAF 2009
  21. IAAF 2011
  22. IAAF 2013
  23. IAAF 2015
  24. IAAF 2017
  25. World Athletics 2022
  26. World Athletics 2023