Septimius Severuksen riemukaari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Septimius Severuksen riemukaari vuonna 2005

Septimius Severuksen riemukaari on riemukaari Roomassa Forum Romanumin luoteiskulmassa.[1] Valkoisesta marmorista valmistettu rakennelma pystytettiin juhlistamaan keisari Septimius Severuksen ja hänen poikiensa Caracallan ja Getan vuonna 202 päättynyttä parthialaisia vastaan käymää voitollista sotaretkeä.[2] Kaari vihittiin käyttöön vuonna 203, mutta ilmeisesti sen rakentaminen oli aloitettu jo Septimius Severuksen ensimmäisen, kymmenen vuotta aikaisemman Parthian-retken jälkeen.

Kolme kaarta lepäävät pilareilla, joiden edessä on korokkeilla neljä pylvästä molemmin puolin irrallaan itse riemukaaresta. Eroosion takia niin paljon lietettä ja maata oli irronnut läheisiltä kukkuloilta, että riemukaari oli hautautunut pylväiden juureen asti ennen kuin se kaivettiin esiin maasta. Keskiaikaisen ja uuden ajan alun liikenteen aiheuttamia vauriota voi yhä havaita pylväiden jalustoissa.

Pää- ja sivukaaria yhdistävä pieni portti.

Alun perin kaari oli rakennettu jalustalle ja sitä lähestyttiin nousemalla portaat Forumin antiikin aikaiselta tasolta. Runsaasti koristellusta pääkaariholvista aukeavat portit sivukaariin – tyyli, jota on jäljitelty monissa uudemmissa riemukaarissa. Eteläpilarissa olevat portaat vievät monumentin huipulle, jossa seisoi keisarin ja hänen poikiensa patsaat nelivaljakon vetämissä vaunuissa sotilaiden ympäröiminä.

Septimius Severuksen kuoleman jälkeen vuonna 211 Caracalla antoi murhauttaa Getan ja poistatti hänet asiakirjoista ja muistomerkeistä. Getan nimi ja kuvat poistettiin tällöin myös riemukaaresta (damnatio memoriae).[2]

Kaari seisoo lähellä Capitolium-kukkulan juurta. Alun perin kaarelle johti pieni portaikko, kuten Trajanuksen riemukaaressa Anconassa. Jo 400-luvulle tultaessa eroosio oli nostanut maantasoa niin paljon, että kaaren läpi laitettiin ensimmäistä kertaa kulkemaan tie. Keskiajalla toistuvat tulvat toivat niin paljon mutaa ja sedimenttejä matalalle alueelle, jossa Forum sijaitsee, että kaaresta oli enää puolet näkyvissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 482–483. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
  2. a b Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto: Rooman keisarit, s. 197–199, 205. Karisto Oy, 2005. ISBN 951-23-4546-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]