Sepelvaltimo
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Sepelvaltimot (lat. arteria coronaria) eli koronaarivaltimot ovat verisuonia, jotka kuljettavat hapekasta verta sydänlihakselle.[1] Ne ovat saaneet nimensä siitä, että ne ympäröivät sydäntä seppeleen tavoin[1].
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmisellä on yleensä kaksi sepelvaltimoa, oikea sepelvaltimo (lat. arteria coronaria dextra) ja vasen sepelvaltimo (lat. arteria coronaria sinistra)[2]. Sepelvaltimot lähtevät aortasta heti aorttaläpän yläpuolelta, ja kulkevat sydämen pinnan uurteissa. Oikean sepelvaltimon päähaara kiertyy eteis-kammiovälissä sepeluurteessa oikealle sydämen taakse. Vasen sepelvaltimo puolestaan jakautuu kahteen päähaaraan. Näistä laskeva haara (lat. ramus interventricularis anterior) kulkee alas kohti sydämen kärkeä, ja kiertävä haara (lat. ramus circumflexus) kiertyy sepeluurteessa vasemmalle sydämen taakse. Päähaarat jakautuvat edelleen pienemmiksi haaroiksi, joiden rakenteessa esiintyy vaihtelua ihmisten välillä.[3][4]
Osa sepelvaltimoiden verestä kulkee takaisin sydämen eteisiin erityisiä pikkulaskimoita myöten. Osa taas kulkeutuu sepelvaltimoita seuraaviin sydänlaskimoihin, jotka yhtyvät sydämen takana sepelpoukamaksi, joka kuljettaa veren edelleen eteisiin.lähde?
Fysiologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vasemman sepelvaltimon verenkierto hidastuu ja saattaa jopa pysähtyä sydämen supistumisen aikana tapahtuvan paineen nousun vuoksi. Oikeassa sepelvaltimossa veri kiertää koko ajan normaalisti.lähde?
Kliininen merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sepelvaltimotauti tarkoittaa sepelvaltimoiden ahtautumista. Sepelvaltimossa oleva ahtauma heikentää verenvirtausta, jonka seurauksena rasituksen yhteydessä sydänlihas kärsii hapen puutteesta. [5]
Sepelvaltimotauti on syöpien ohella Suomen tärkein kansansairaus. Se kuuluu sydän- ja verisuonisairauksiin, jotka kuormittavat eniten terveydenhuoltoa. [6]
Sepelvaltimon totaalinen tukkeutuminen saattaa johtaa sydäninfarktiin.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Sepelvaltimotauti Sydänliitto. Viitattu 5.9.2020.
- ↑ Sepelvaltimotauti Sydänliitto. Viitattu 11.11.2023.
- ↑ Lääketieteen termit, s. 644. (5. Painos) Helsinki: Duodecim, 2007. ISBN 978-951-656-194-6
- ↑ Moore, Dalley, Agur: Introduction to Clinically Oriented Anatomy, s. 145. Baltimore: Lippincott Williams & Wilkins, 2014.
- ↑ Mustajoki. P.: Sepelvaltimot 8.5.2008. Terveyskirjasto: Duodecim. Viitattu 5.5.2020.
- ↑ Kettunen, R.: Sepelvaltimotauti 30.10.2018. Terveyskirjasto. Viitattu 5.5.2020.