Sen no Rikyū

Sen no Rikyū, Hasegawa Tōhakun maalaus.

Sen no Rikyū (jap. 千利休, 1522 Sakai – 21. maaliskuuta 1591 Kioto) oli japanilainen teemestari, jolla oli huomattava vaikutus teeseremonian kehitykseen. Hän kohotti teeseremonian taidemuodoksi ja palasi sille alun perin luonteenomaiseen äärimmäiseen yksinkertaisuuteen. Hänen työnsä vaikutti teetaiteen kaikkiin puoliin: astioihin, teehuonearkkitehtuuriin, teepuutarhoihin ja seremonian muotoon. Sen no Rikyūn vaikutuksesta wabi- ja sabi-ideaalit, tarkoituksellinen yksinkertaisuus sekä vanhan ja kuluneen arvostus, nousivat teetaiteen keskeisiksi aatteiksi.

Rikyū tunnetaan lukuisilla eri nimillä. Hänen isäntä oli varastonomistaja, nimeltään Tanaka Yōhei (jap. 田中与兵衛), ja äitinsä Tomomi Tayuki (jap. 宝心妙樹). Lapsena hänet tunnettiin nimellä Yoshiro.

Rikyūta pidetään, nimellä Sen Sōeki tai teenimellä Hōsensai, sansenken eli kolmen teeseremonian pääkoulukunnan perustajana. Koulukunnat ovat Urasenke, Omotesenke ja Mushanokōjisenke.

Elämäkerta

Nuoruus

Nuorena miehenä Rikyū opiskeli teetä Kitamuki Dōchinin ohjauksessa ja sai nimen Sōeki Nanshū-jin temppelin papilta Sakaissa. 19-vuotiaana hän aloitti teeseremonian opiskelut Takeno Jōōn oppilaana; Takeno liitetään myös wabi-estetiikan kehitykseen teeseremoniassa. Rikyū sai myös zen-opetusta Daitoku-jissä.

Myöhemmät vuodet

58-vuotiaana Rikyūsta tuli Oda Nobunagan ja, hänen kuolemansa jälkeen, Toyotomi Hideyoshin teemestari. Vuonna 1585 keisari antoi Rikyūlle buddhalaisen maallikkonimen Kōji, Hideyoshin keisari Ōgimachille keisarillisessa palatsissa pitämässä teekokoontumisessa. Hän oli Hideyoshille arvostettu ja merkittävä palvelija, ja Hideyoshi myönsi hänelle suuret maa-alueet vuonna 1573. Rikyū johti suurta ja merkittävää Hideyoshin pitämää teeseremoniaa Kitano Tenman-gūssa vuonna 1587.

Myöhempinä vuosinaan Rikyū alkoi käyttää hyvin pieniä, karuja teehuoneita, kuten kahden tatamin kokoista Taian-nimistä teehuonetta, joka on nähtävillä nykyään temppelissä Yamazakissa Kioton lähiössä. Se on julistettu kansallisaarteeksi. Hän kehitti myös lukuisia teeseremoniaan liittyviä esineitä, kuten kukka-astioita, teelusikoita ja bambusta tehtyjä tukia ja käytti myös jokapäiväisiä esineitä teeseremoniassa usein innovatiivisella tavalla.

Hän oli raku-teekulhojen käytön pioneeri. Hän piti enemmän yksinkertaisista japanilaisvalmisteisista esineistä kuin kalliista ja muodikkaista kiinalaisesineistä. Vaikka hän ei ollutkaan yksinkertaisuuden kauneutta arvostavan wabi-sabi-filosofian keksijä, Rikyū kuului sen merkittävimpiin popularisoijiin, ja hän liitti sen teeseremoniaan. Hän loi uuden teeseremonian muodon käyttämällä hyvin yksinkertaisia välineitä ja ympäristöjä, muodollistaen sen sekä muut ajatuksensa ja opetuksensa Senke-ryū-nimiseen (jap. 千家流) teeseremonian koulukuntaan. Hänen kaksi huomattavaa oppilastaan olivat Nanbo Sōkei ja Yamanoue Sōji. Rikyū kirjoitti myös runoutta ja harjoitti ikebanaa.

Kuolema

Vaikka Rikyū oli ollut yksi Hideyoshin luotetuimmista avustajista, ratkaisevien mielipide-erojen ja muiden tuntemattomiksi jääneiden syiden vuoksi Hideyoshi käski häntä tekemään seppukun, jonka hän suoritti Hideyoshin Jurakudai-palatsissa Kiotossa 28. helmikuuta 1591 (kuukalenterin mukaan), 70-vuotiaana. Sanotaan, että kun Hideyoshi rakensi ylellistä palatsiaan Fushimiin seuraavana vuonna, hän ilmaisi toivovansa sen miellyttävän Rikyūta. Hänet tunnettiin temperamenttisuudestaan, ja hänen on sanottu katuneen Rikyūn kohtelua.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sen no Rikyū Wikimedia Commonsissa