Seinäjoen teinisurma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Seinäjoen teinisurma tapahtui 28. huhtikuuta 2015, kun 15-vuotias tyttö murhasi toisen samanikäisen tytön Seinäjoen Joupissa sijaitsevassa omakotitalossa. Tytöt kävivät keskenään samaa kahdeksatta luokkaa Seinäjoen lyseon yläkoulussa. Murhan motiivina oli tyttöjen ihastuminen samaan poikaan. Alaikäisen tytön syyllistyminen henkirikokseen on Suomessa äärimmäisen poikkeuksellista[1], esimerkiksi Suomessa vuosina 2003–2011 yksikään 15–17-vuotias tyttö ei syyllistynyt henkirikokseen.[2]

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2015 15-vuotias murhasta syytetty tyttö alkoi keskustella kavereidensa kanssa WhatsAppissa väkivallan kohdistamisesta uhriin. Huhtikuun alussa hän alkoi suunnitella tappavansa tytön. Ensimmäisissä poliisin esitutkintamateriaaliksi kerätyissä viesteissä syytetty kertoo, miten hänen ihastuksensa on alkanut viettää välitunneilla aikaa toisen tytön kanssa. Hän kertoo olevansa huonolla tuulella tämän vuoksi, ja muut viestiketjulaiset yrittävät lohduttaa tyttöä.[3]

Syytetty tyttö valmistautui tappamaan luokkatoverinsa etukäteen hankkimalla lasinpesunestettä myrkyksi. Hän kuljetti koulupäivän päätteeksi uhrin mopoautolla kotitaloonsa, jossa tytöt ehtivät olla noin 45 minuuttia ennen veriteon alkamista.[1]

Aluksi tekijä yritti myrkyttää uhrinsa sekoittamalla tuulilasinpesunestettä mehuun, mutta uhri lopetti juomisen havaittuaan sivumaun. Sitten tekijä pyysi uhrin istumaan lattialle, sitoi silmät urheiluhousuilla ja sai uhrin selälleen makuulle kuuntelemaan musiikkia ja rentoutumaan. Sillä välin tekijä haki keittiöstä keittiöveitsen ja löi sillä uhria rintaan. Uhri yritti paeta kontaten ja hän pyysi apua, mutta tekijä iski häntä uudestaan selkään. Lopuksi tekijä käänsi uhrinsa selälleen, meni hajareisin tämän päälle ja löi lopulliset iskut veitsellä rintaan. Kaikkiaan tekijä löi uhria veitsellä kuusitoista kertaa. Teon aikahaarukka oli syyttäjän mukaan noin yhdeksäntoista minuuttia.[4][5]

Tyttö piilotti murha-aseen takapihalle ja varmisti, että uhri on kuollut. Sen jälkeen tyttö soitti isälleen ja kehitti tarinan ulkopuolisesta tekijästä. Tyttö ei kertomansa mukaan ajatellutkaan hälyttää paikalle apua.[5]

Tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijä tuomittiin 11. joulukuuta 2015 nuorena henkilönä alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen. Hänellä todettiin psykoottinen persoonallisuus sekä havaittiin vakavaa tunne-elämän poikkeavuutta, merkittäviä sosiaalisten tilanteiden tulkintaan liittyviä ongelmia, epäluuloisuutta ja empatiakyvyttömyyttä. Niiden katsottiin voivan hämärtää hänen ajatteluaan ja johtaa epäloogisiin päätelmiin ja toimiin. Tekijä myönsi syyllistyneensä tappoon, mutta kiisti murhan. Käräjäoikeuden mukaan teko täytti useita murhan tunnusmerkkejä, koska rikos oli tehty johdonmukaisesti ja päättäväisesti sekä erityisen raa'alla ja julmalla tavalla.[5][6]

Tuomion antamisen aikana tyttö oli pakkohoidossa. Hoitomääräys annettiin jo ennen oikeuden istuntoa. Koska kyseessä oli alle 18-vuotiaan vakava mielenterveydellinen häiriö, hänet voitiin määrätä pakkohoitoon.[7]

Vaasan hovioikeus piti kesäkuussa 2016 tuomion samana eikä muuttanut rangaistusta. Tekijä oli vaatinut hovioikeutta alentamaan rangaistuksen alle viiteen vuoteen, jolloin rikosrekisterimerkintä häviäisi 20 vuodessa. Lisäksi hän vetosi siihen, että hän oli tekohetkellä vasta 15-vuotias ja mielentilatutkimuksen mukaan alentuneesti syyntakeinen. Hän korosti myös, että hän oli omalta osaltaan edistänyt rikoksen selvittämistä. Uhrin omaiset olivat puolestaan vaatineet rangaistuksen korottamista, sillä heidän mukaansa käräjäoikeus antoi liian paljon painoa mielentilatutkimukselle.[6]

Hovioikeuden mukaan teko oli poikkeuksellisen törkeä, sillä tekijä murhasi uhrinsa vakaasti harkiten ja hän oli suunnitellut surmaamista jo etukäteen. Teon aikana tytön toiminta oli johdonmukaista ja päättäväistä, minkä lisäksi teko oli tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Tekijä ei myöskään ollut selvittänyt rikosta niin, että tuomiota olisi tullut sen perusteella lieventää. Ensimmäisissä kuulusteluissa tyttö oli kiistänyt osallisuutensa tekoon. Hän alkoi kertoa tapahtumista vasta, kun tapahtumat olivat merkityksellisiltä osiltaan poliisin tiedossa.[6]

Tyttö haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Hän vaati rangaistuksen alentamista, koska hän oli vain noin kuukausi ennen henkirikosta tullut rikosoikeudelliseen vastuuseen eli täyttänyt 15 vuotta. Aiemmat oikeusasteet eivät ottaneet kantaa tytön ikään.[8] Korkein oikeus hylkäsi valituslupa-anomuksen helmikuussa 2017.[9]

Vapautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Surmaaja vapautui vuoden 2018 aikana, kun hän oli istunut tuomiostaan kolme vuotta. Tuomion pituuteen vaikutti se, että tekijä oli ensikertalainen ja nuori henkilö.[10] Alle 21-vuotias ehdottomaan vankeuteen tuomittu vapautuu lähtökohtaisesti istuttuaan kolmasosan tuomiosta. Rikosseuraamuslaitos ei kuitenkaan vahvista tietoja yksittäisten vankien vapautumisesta[11], joten tarkkaa tietoa vapautumisajankohdasta ei ole.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]