Tuulilasinpesin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuulilasin pesunestettä lisätään

Tuulilasinpesin eli tuulilasin pesulaite (puhekielessä pissapoika) on ajoneuvoissa käytettävä laite, joka ruiskuttaa tuulilasille pesunestettä. Tuulilasinpyyhkimet pyyhkäisevät nesteen pois poistaen sen avulla lasille kulkeutuneen lian.

Nykyaikaisissa laitteissa pesunestettä annostelee sähkömoottorin pyörittämä pumppu, mutta vielä 1980-luvulla oli käytössä jalalla tai kädellä painettavalla männällä toimivia laitteita. Autojen varustelun kehityttyä pesulaitteita alettiin valmistaa myös takalasille, yleensä farmariautoihin.

Valaisimenpesin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoja on varustettu myös ajovalonpesimillä vuosikymmeniä. Aluksi näitä oli yleensä vain varustelluimmissa tai Pohjoismaihin myytävissä malleissa. Vielä nykyäänkään kaikkiin autoihin ei ole saatavilla edes lisävarusteena ajovalonpesimiä. Monet valmistajat tarjoavat ajovalonpesimiä erityisenä talvivarustepakettina, jolloin pesusuuttimet saattavat olla sähkövastuksin lämpiävät.

Pesu- ja pakkasneste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesunesteenä tulee kylmissä oloissa käyttää seosta, jonka jäätymispiste on kyllin alhainen, sillä nesteen jäätyminen saattaa rikkoa järjestelmän osia. Seoksen vahventaminen saattaa heikentää pesutulosta, sillä raskaampi neste ei lennä pesusuuttimista tarpeeksi pitkälle, tai jos autossa on sumuttavat suuttimet, raskaampaa nestettä ei saada juuri lainkaan pestävälle pinnalle. Valmistajat ilmoittavat pakkauksissaan kulloisenkin sekoitussuhteen pakkaskeston; moni pesuneste-vesiseos kestää 50-prosenttisena tyypillistä talvipakkasta. Pakkaskestävyyden aikaansaamiseksi halvimmissa pesuaineissa käytetään myrkyllistä metanolia, jonka käyttämistä suositellaan välttämään. Laadukkaammat pesunesteet ovat etanolipohjaisia, jotka tosin nekin luokitellaan haitallisiksi, mutta ovat oikein käytettyinä auton pesuneste- ja pakkasenestoaineina vaarattomia.