Seepraturpa-ahven

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seepraturpa-ahven
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Kirjoahvenkalat Cichliformes
Heimo: Kirjoahvenet Cichlidae
Suku: Eretmodus
Laji: cyanostictus
Kaksiosainen nimi

Eretmodus cyanostictus
Boulenger, 1898

Katso myös

  Seepraturpa-ahven Wikispeciesissä
  Seepraturpa-ahven Commonsissa

Seepraturpa-ahven[2] (Eretmodus cyanostictus) on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon kuuluva kalalaji. Sitä pidetään akvaariokalana.[3]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seepraturpa-ahven George Albert Boulengerin piirtämänä.

Seepraturpa-ahven voi kasvaa enintään yhdeksän senttimetrin mittaiseksi. Lajille on ominaista terminaalinen suu sekä kirkkaansiniset täplät päässä ja ylävartalossa.[3] Pään pohjaväritys vaihtelee valkoisesta harmaaseen ja huulet ovat siniset. Leveässä suussa on pitkiä, talttamaisia hampaita. Selkäevä, peräevä ja pyrstö ovat keltaisia, ja niiden reunusten väri vaihtelee oranssista punaiseen.[4] Sukupuolet ovat melko samannäköisiä, mutta koiraat ovat naaraita kookkaampia ja värikkäämpiä. Koirailla on myös suurempi pää ja hieman pidempi vatsaevä.[4][5]

Seepraturpa-ahvenella on selkäevässään 23–24 piikkiruotoa ja 4–5 pehmeää ruotoa. Peräevässään sillä on kolme piikkiruotoa ja 6–7 pehmeää ruotoa.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seepraturpa-ahventa tavataan kotoperäisenä Tanganjikajärvessä. Se elää kivikkoisilla alueilla matalissa, enintään 5–6 metrin syvyisissä ja noin 24–26 asteen lämpöisissä vesissä.[1][3] Seepraturpa-ahven käyttää ravinnokseen leviä ja niissä eläviä mikro-organismeja.[4] Laji elää yksin tai pareittain ja on jossain määrin alueellinen.[1][4]

Seepraturpa-ahven kutee pareittain. Naaras hautoo hedelmöittyneitä mätimunia suussaan noin kymmenen päivän ajan niiden kuoritumiseen asti. Tämän jälkeen poikaset siirtyvät koiraalle, joka hautoo niitä suussaan vielä noin kymmenen päivää.[4]

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut seepraturpa-ahvenen silmälläpidettäväksi lajiksi. Lajin uhkia ovat vesien saastuminen ja sedimentaatio.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Bigirimana, C.: Eretmodus cyanostictus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2006. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  2. Varjo, Markku; Koli, Lauri ja Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 91. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  3. a b c d Eretmodus cyanostictus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  4. a b c d e Tanganyikan Goby Cichlid Animal-World. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
  5. Eretmodus cyanostictus (Striped Goby Cichlid) Seriously Fish. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)