Scotty Moore

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Scotty Moore
Syntynyt 27. joulukuuta 1931
Lähellä Gadsdenia, Tennesseetä
Kuollut 28. kesäkuuta 2016 (84 vuotta)
Nashville, Tennessee
Aktiivisena 19542009
Tyylilajit Rock and roll
Soittimet Kitara

Winfield Scott ”Scotty” Moore III (27. joulukuuta 1931 Gadsden, Tennessee28. kesäkuuta 2016 Nashville, Tennessee) oli yhdysvaltalainen kitaristi. Hänet tunnettiin parhaiten Elvis Presleyn soolokitaristina vuosina 1954–1958 ja uudelleen 1960–1968. Hänet valittiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 2000[1] ja Memphis Music Hall of Fameen vuonna 2015.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winfield Scott ”Scotty” Moore III syntyi 14-lapsiseen perheeseen lähellä Gadsdenia Tennesseessä 27. joulukuuta 1931.[2] Hän toimi Yhdysvaltain laivastossa Koreassa ja Kiinassa vuosina 1948–1952.

Mooren ura Elvis Presleyn ja basisti Bill Blackin kanssa alkoi Sun Recordsilla 5. heinäkuuta 1954. Tämän jälkeen Moore soitti useimmilla Elviksen tunnetuimmista kappaleista. Kappaleita, joilla hän soitti, olivat muun muassa ”That's All Right”, ”Heartbreak Hotel”, ”Blue Suede Shoes”, ”Hound Dog” ja ”Jailhouse Rock”.

Vuonna 1958, kun Elviksen asepalvelus alkoi, Moore ryhtyi työskentelemään Fernwood Recordsille ja soitti Thomas Waynen kappaleella ”Tragedy”, jonka hän myös tuotti.

Elviksen palattua Moore soitti tämän albumilla ”Elvis Is Back!” ja tämän jälkeen hänen albumeillaan vuoteen 1967 saakka.

Vuonna 1964 Moore julkaisi huonosti myyneen sooloalbumin ”The Guitar That Changed the World”.

Vuonna 1968 Moore esiintyi vielä Elviksen kanssa tv-spesiaalissa ’68 Comeback Special. Tämä jäi hänen viimeiseksi esiintymisekseen Elviksen kanssa.

Moore jatkoi uraansa vuoteen 2009 saakka. Hän kuoli 84-vuotiaana 28. kesäkuuta 2016.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]