Schuinshoogten taistelu
Schuinshoogten taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa ensimmäistä buurisotaa | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
? | |||||||
Vahvuudet | |||||||
noin 300 |
alle 350 | ||||||
Tappiot | |||||||
76 kaatunutta |
8 kaatunutta |
Schuinshoogten taistelu tai usein myös Ingogon taistelu käytiin 8. helmikuuta 1881 ensimmäisen buurisodan aikana buurien ja brittien välillä. Taistelu päättyi brittien tappioon.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Transvaalia kohti edenneet kenraalimajuri George Pomeroy-Colleyn johtamat brittijoukot oli voitettu Laing's Nekin taistelussa 28. tammikuuta 1881. Tappionsa jälkeen Pomeroy-Colley oli jäänyt odottamaan vahvistuksia läheiselle Mount Prospectin maatilalle.[1]
Buurit alkoivat kiertää brittien selustaan 7. helmikuuta. Tarkoitus oli katkaista maantie, jonka kautta britit saivat täydennyksiä Newcastlestä.[1] Buurit pystyivät liikkumaan varsin vapaasti myös ympäri brittien hallitsemaa Natalia.[2] Pomeroy-Colley päätti seuraavana päivänä johtaa itse viittä komppaniaa tietä pitkin etelään saattaen brittiläistä postivaunua. Tarkoitus oli varmistaa reitin pysyminen avoimena, sekä pelotella alueella olevia buureja. Yhteensä brittejä oli noin 300 ja mukanaan heillä oli neljä tykkiä.[1] Buureja lienee ollut taistelun aikana korkeintaan 350.[2]
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muutamien kilometrien marssin jälkeen britit olivat Ingogo- ja Hartejokien yhtymäkohdalla kaakossa. Pomeroy-Colley jätti paikallemuutaman tykin ja sotilaita jatkaen itse edelleen eteenpäin. Jälleen muutaman kilometrin jälkeen havaittiin ratsain liikkuneita buurisotilaita. Britit tulittivat buureja muutaman kerran tykeillään näiden pelottelemiseksi tiehensä. Sen sijaan buurit ratsastivat lähemmäksi ja hevosilta hypättyään avasivat tulen brittejä vastaan. Samalla he alkoivat kiertää brittejä yrittäen saartaa heitä korkean kasvillisuuden suojassa liikkuen.[1]
Pomerey-Cilley lähetti avunpyynnön Mount Prospectille ja noin kello 15.00 1. reservikomppania lähetettiin paikalle, jolta odotettiin buurien hyökkäystä. Komppania menetti nopeasti miehiään buurien tarkka-ampujien tulessa. Pian 66:sta sotilaasta oli jäljellä vain 13. Buurit eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi vahvoja vyöryttääkseen brittien asemia. Myöhemmin buurit saivat joitakin vahvistuksia ja kello 17.00 alkoi vesisade. Taistelu muuttui sekavammaksi. Molemmat osapuolet yrittivät esimerkiksi käyttää väärin valkoisia lippuja toisen osapuolen hämäämikseksi. Molemmat osapuolet jättivät kuitenkin liput huomiotta.[1]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brittien tarvikkeet, kuten ruoka ja ammukset alkoviat olla lopussa. Lopulta he päättivät vesisateen turvin vetäytyä kohti Mount Prospectia. Kahdeksan miestä kaatui heidän ylittäessään nyt tulvivaa Ingogojokea. Yhteensä brittien tappiot olivat 76 kaatunutta ja 67 haavoittunutta. Buurien tappiot jäivät kahdeksaan kaatuneeseen ja kuuteen haavoittuneeseen.[1] Haavoittuneista kaksi kuoli myöhemmin vammoihinsa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Harold E. Raugh, Jr: The Victorians at war, 1815–1914: an encyclopedia of British military history, s. 185-186. ABC-CLIO, 2004. ISBN 1-57607-926-0. (englanniksi)
- ↑ a b c G. R. Duxbury: The Battle of Schuinshoogte 8 February 1881 Military History Journal - Vol 5 No 2 - December 1980. The South African Military History Society. Viitattu 23.9.2020. (englanniksi)