Savannisininärhi
| Savannisininärhi | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Säihkylinnut Coraciiformes |
| Heimo: | Sininärhet Coraciidae |
| Suku: | Sininärhet Coracias |
| Laji: | caudatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Coracias caudatus |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Savannisininärhi (Coracias caudatus) on Afrikassa esiintyvä säihkylintuihin kuuluva lintulaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savannisininärhet ovat erittäin värikkäitä. Pää on väriltään vihreä, selkäpuoli ruskeanvihreä. Takamus ja hartiat ovat violetit, leuka ja rinta lilat. Muualta lintu on enimmäkseen vihertävän sininen. Lisäksi sen ulommat pyrstösulat ovat pidentyneet jouhimaisiksi, joiden pituus on noin kahdeksan senttiä.
Pituus 28–30 cm (ilman pyrstöjouhia)
Siipiväli 50 cm
Paino 87–135 g
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savannisininärheä esiintyy suuressa osassa itäistä ja eteläistä Afrikkaa. Lajin levinneisyysalue ulottuu Etiopiasta ja Luoteis-Somaliasta Angolan rannikolle ja Etelä-Afrikan pohjoisosiin.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savannisininärhet esiintyvät suurimmaksi osin joenvarsimetsissä, viljelysmailla ja akasiametsissä.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savannisininärhet tunnetaan etenkin koiraan taidokkaiden lentonäytösten ansiosta. Se toimii muutenkin aktiivisesti parinmuodostuksessa. Pari kasaa pesän korkealle kuolleen puun onkaloon ja verhoilee sen muutamilla ruohonkorsilla. Sinne naaras munii 2–4 munaa, joita se hautoo 22–24 vuorokautta. Jälkeläiset syntyvät kaljuina, mutta kolmen viikon kuluttua kuoriutumisesta niitä peittää harmaa untuva. Poikaset lähtevät pesästä noin viiden viikon ikäisinä. Itsenäiseen saaliinpyyntiin ne kykenevät kuitenkin vasta aikaisintaan 10 vuorokauden kuluttua. Siihen asti emot ruokkivat niitä vielä.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savannisininärhi ei ole turhan tarkka ravintonsa suhteen. Sille kelpaavat hyönteiset, juoksujalkaiset, skorpionit, hämähäkit, kotilot, sammakot, liskot ja pikkulinnut.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Coracias caudatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.6.2014. (englanniksi)