Savannigaselli
| Savannigaselli | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
| Alaheimo: | Gasellit Antilopinae |
| Suku: | Eudorcas |
| Laji: | thomsonii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Eudorcas thomsonii |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Savannigaselli eli thomsoningaselli[3] (Eudorcas thomsonii) on keskikokoinen itäafrikkalainen gasellilaji, jolla on solakat raajat ja siro ruumis. Sitä tavataan suhteellisen yleisenä etenkin Tansaniassa, Keniassa ja Etelä-Sudanissa,[4] ja se on luokiteltu elinvoimaiseksi lajiksi.[2]
Laji on saanut tieteellisen nimensä skotlantilaisen tutkimusmatkailija Joseph Thomsonin mukaan.[5]
Savannigaselli on 80–120 senttimetriä pitkä, ja sen häntä on lisäksi 15–27 senttimetriä. Sen säkäkorkeus on 66–82 senttimetriä.[4]
Savannigasellin turkki on ylhäältä vaaleanruskea ja alta valkoinen. Kupeella on leveä musta juova, naama on raidallinen ja silmien ympärys valkoinen. Sarvet ovat poikkiharjanteiset, takaviistossa, ja niiden kärjet taipuvat eteenpäin. Sekä uroksella että naaraalla on sarvet, mutta uroksen sarvet ovat pitemmät ja paksummat. Urokset käyttävät sarviaan taisteluissa reviiristä, jolloin ne voivat aiheuttaa toisilleen vakaviakin vammoja.[4]
Savannigaselli syö heinää, ruohoa, pensaiden lehtiä ja siemeniä. Naaras synnyttää kahdesti vuodessa yhden vasikan. Naaras on sukukypsä yhdeksän kuukauden iässä ja uros kolmevuotiaana. Savannigaselli elää luonnossa 10 vuotta ja tarhassa 16 vuotta.[4]
Savannigaselli vaeltaa laumoissa, joissa voi olla yli 60 yksilöä. Jotkin urokset elävät yksin omalla reviirillään. Lajin vaarana ovat etenkin kissaeläimet ja villikoirat. Kun yksi lauman jäsen havaitsee saalistajan, koko lauma alkaa lähestyä sitä yhtenä joukkona, jolloin peto ei pääse yllätyshyökkäykseen. Jos peto hyökkää, lauma säntäilee sinne tänne hämätäkseen saalistajaa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Eudorcas thomsonii IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b IUCN SSC Antelope Specialist Group: Eudorcas thomsonii The IUCN Red List of Threatened Species. 2018. IUCN. Viitattu 22.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Savannigaselli (thomsoningaselli) – Gazella thomsonii Laji.fi. Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 9.11.2020.
- ↑ a b c d e Morris, Pat & Beer, Amy-Jane: Siilistä sarvikuonoon: Maailman nisäkkäitä, s. 98–101. Encyclopedia of Mammals. Suomentanut Iiris Kalliola. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2004. ISBN 951-1190679.
- ↑ Harkitseva skotti kartoitti Afrikkaa. Tieteen Kuvalehti Historia, , nro 19/2023, s. 66-69. Bonnier Publications International AS.
| ||||||||||