Sataman kylpylä
| Sataman kylpylä | |
|---|---|
| Sijainti | Efesoksen arkeologinen alue, Selçuk, İzmir, Turkki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kylpylä ja gymnasion |
|
Efesos |
|
 |
|
Sataman kylpylä tai Sataman gymnasion on tutkimuksessa käytetty nimitys eräästä antiikin aikaisesta kylpylästä ja gymnasionista Efesoksen kaupungissa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Sen rauniot ovat osa Efesoksen arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sataman kylpylänä tunnettu rakennuskokonaisuus rakennettiin roomalaisella kaudella, mahdollisesti ensimmäisen vuosisadan jaa. lopulla keisari Domitianuksen aikana. Se uusittiin myöhäisroomalaisella kaudella 300-luvun alkupuolella.[1] On kuitenkin arveltu, että paikka olisi varattu kylpylälle ja gymnasionille jo hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa. kaupungin uudelleenperustamisen yhteydessä.[2] Osa rakennuksesta kaivettiin jo vuonna 1898.[2]
Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylpylä sijaitsi Arkadiane-kadun pohjoispuolella, nimensä mukaisesti lähellä kaupungin satamaa. Siihen kuului kolme pääosaa, jotka olivat varsinainen kylpylä, gymnasion sekä niin kutsutut Verulanuksen hallit.[1]
Rakennukseen kuljettiin Arkadianelta noin 45 metriä pitkän esipihan kautta. Sen itä- ja länsiseinät olivat kaarevat. Sitä seurasi atrium, jonka koko oli noin 33 × 15 metriä. Se oli jaettu kahdella pylväsrivillä kolmeen laivaan, ja johti kylpylään ja gymnasioniin.[1]
Varsinainen Sataman kylpylä käsitti rakennuskokonaisuuden länsiosan. Atriumista saavuttiin apodyterium-tiloihin eli vaatteidenvaihtohuoneisiin, joiden keskellä oli frigidarium eli kylmävesiallas. Tämän jälkeen seurasivat tepidarium eli haalean veden huone sekä caldarium eli lämpimän veden huone. Viimeksi mainitussa oli kuusi allasta, ja se oli holvattu 18 metriä korkeilla holveilla. Muita huoneita käytettiin rentoutumiseen, urheiluun, peleihin yms.[1]
Keskellä sijainnut niin kutsuttu Sataman gymnasion tunnettiin antiikin aikana mahdollisesti nimellä Keisareiden gymnasion. Sen keskiössä oli palaistrana toiminut peristyylipiha, jonka koko oli noin 90 × 90 metriä. Se oli reunustettu huoneilla, joita käytettiin opetustarkoituksiin. Eräs pihan eteläpuolella sijainnut huone tunnetaan nimellä Marmorihuone, ja toimi Domitianukselle omistettuna keisarillisena salina.[1]
Rakennuskokonaisuuden läntisin osa Verulanuksen hallit koostuivat suuresta pylväiköiden ympäröimästä urheilukentästä, jonka koko oli noin 220 × 240 metriä. Pylväikkö oli kolmilaivainen, ja keskilaiva toimi oletettavasti ksystoksena (mon. ksystoi) eli juoksuratana. Urheilukentällä voitiin harjoittaa muita lajeja. Rakennus on saanut nykyisen nimensä Maximus Claudius Verulanuksesta, joka rahoitti sen kaunistamista marmoriosilla 100-luvulla keisari Hadrianuksen aikana. Itse rakennus oli kuitenkin varhaisempi.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Scherrer, Peter (toim.): Ephesus. New Guide, s. 174–177. Authorised by Österreiches Archäologisches Institut and Efes Müzesi Selçuk. Graphis Ltd, 2000. ISBN 975-807-036-3.
- ↑ a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPHESOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)