San Patricios

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Irlantilaisten joukkohirttäminen Chapultepecin linnan edustalla (Sam Chamberlainin maalaus)
San Patricios -muistomerkki Méxicossa

San Patricios -nimellä kutsutaan irlantilaisia sotilaita, jotka loikkasivat Meksikon–Yhdysvaltain sodassa Meksikon puolelle. He taistelivat sodassa hyvin ja heidän muistoaan kunnioitetaan edelleen Meksikossa.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain vakinaisessa armeijassa yhdistyi kova kuri ja irlantilaisten sotilaiden syrjiminen. Upseerit ja aliupseerit tekivät usein pilaa katolisten irlantilaisten uskonnosta, kielestä ja olemuksesta. Irlantilaiset kokivat, että heitä rangaistiin pienistäkin rikkeistä ankarasti. Kun Yhdysvaltain armeijan päävoimat olivat Meksikon–Yhdysvaltain sodan aikana leiriytyneinä Rio Granden rannalla, useat irlantilaiset kokivat että heitä oli muun muassa ruoskittu epäoikeudenmukaisesti. Lopulta irlantilainen kersantti John Riley sai tarpeekseen huonosta kohtelusta ja ui Rio Granden yli meksikolaisten leiriin, jossa hänet toivotettiin tervetulleeksi. Riley palasi takaisin joen toiselle puolelle ja houkutteli mahdollisia loikkareita viskillä, naisilla ja lupauksella 130 hehtaarista hyvää viljelysmaata. Riley sai houkuteltua yli 200 irlantilaista ja muutaman katolilaisen saksalaisen loikkaamaan meksikolaisten puolelle.

Taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loikkareista harjoitettiin tykkimiehiä ja heistä perustettiin pataljoona. Pataljoona sai nimen Batallón de San Patricio, Irlannin suojeluspyhimyksen, Pyhän Patrickin mukaan. Joukon tunnuksena oli vihreä silkkilippu, jossa oli toisella puolella kultaisen harpun kuva ja teksti Erin go Bragh – ikuisesti Irlanti. Toisella puolella oli Pyhän Patrickin kuva ja teksti San Patricio. Riley sai Meksikon armeijan luutnantin arvon ja myöhemmin kun yksikkö menestyi taistelussa hänet ylennettiin everstiksi.

Pataljoona osallistui taisteluihin ensi kertaa Monterreyn taistelussa. Pataljoona taisteli hyvin Buena Vistan, Cerro Gordon ja Churubuscon taistelussa ja pataljoonaa pidettiin Meksikon armeijan parhaana tykkiväkenä. Irlantilaiset taistelivat rohkeasti, koska heitä uhkasi hirttotuomio, jos he jäisivät vangeiksi. Buena Vistan taistelussa pataljoona kärsi kolmasosan vahvuudestaan tappioina. Chrubuscon taistelussa pataljoona menetti 60 % vahvuudestaan tappioina ja 70 irlantilaista jäi yhdysvaltalaisten vangeiksi. Sotaoikeudessa kaksikymmentä vankia sai viisikymmentä ruoskan iskua ja heille poltettiin D-kirjain poskeen kuumalla raudalla. Tämän jälkeen heidät vapautettiin. Myös Riley sai tämän tuomion. Kaksikymmentä vankia hirtettiin lähes välittömästi. Loput kolmekymmentä hirtettiin 13. syyskuuta 1847 joukkohirttäjäisissä Chapultepecin linnan edustalla.

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikolaiset kunnioittavat nykyään San Patricios -miehiä kansallissankareina. Méxicossa on muistomerkki, jonka luona irlantilaiset ja meksikolaiset kunnioittavat Batallón de San Patricion kaatuneiden muistoa kahdesti vuodessa, Pyhän Patrickin päivänä ja Churubuscon taistelun vuosipäivänä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Meed, Douglas V: The Mexican War 1846–1848, s. 50–52. Oxford: Osprey Publishing, 2002. ISBN 1-84176-472-8.