San Isidro (1768)
| San Isidro | |
|---|---|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Reales Astilleros de Esteiro, Ferrol |
| Laskettu vesille | 2. toukokuuta 1768 |
| Palveluskäyttöön | 1768 |
| Poistui palveluskäytöstä | vallattu 14. helmikuuta 1797 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 740 t (arqueo) |
| Pituus | 47,37 m |
| Leveys | 15,72 m |
| Syväys | 6,91 m |
| Miehistöä | 550 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
alempi tykkikansi: 28 x 24 naulan tykkiä ylempi tykkikansi: 30 x 18 naulan tykkiä puolikansi: 8 x 8 naulan tykkiä etukansi: 4 x 8 naulan tykkiä |
San Isidro oli Espanjan laivaston vuonna 1768 vesille laskettu San Isidro -luokan kaksikantinen 70-tykkinen linjalaiva.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: San Isidro -luokka
Jorge Juan y Santacilian suunnittelema alus tilattiin 16. lokakuuta 1766 Ferrolista Reales Astilleros de Esteirolta, missä köli laskettiin telakkanumerolla 24. Alus laskettiin vesille 2. toukokuuta 1768 ja otettiin palvelukseen vielä samana kesänä.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus partioi 1. kesäkuuta 1768 Ferrolin edustalla päällikkönään José Diaz Beames. Se lähti 9. lokakuuta Cartagenasta San Vicente Ferrerin, Santa Isabelin ja fregatti Santa Teresan sekä kaapparin kanssa Algeriin vaihtamaan sotavankeja. Alus lähti 1769 Cartagenasta Santa Teresan kanssa partiomatkalle Algerin edustalle. Se palasi 9. maaliskuuta Cartagenaan. Alus määrättiin partioimaan San Agustínin ja Firmen kanssa Ferrolin edustalla ja Cantabrianmerellä. Se palasi 1776 Ferrolista Cádiziin.[1]
Vuonna 1777 alus liitettiin Cádizissa Gástonin laivueeseen. Se kuljetti lokakuussa 1777 Cádizista tarvikkeita Callaoon, mistä alus palasi 1779. Kesäkuussa 1779 se osallistui 1. Englannin kanaalin sotaretkeen. Alus saapui 5. syyskuuta vaurioiduttuaan vesirajan alta Brestiin, mistä se lähti 19. marraskuuta Córdovan laivaston mukana Cádiziin. Alus saapui 20. joulukuuta Cádiziin San Francisco de Asísin kanssa saatuaan lisää vaurioita vesirajan alle. Vauriot korjattiin La Carracassa.[1]
Elokuussa 1780 alus osallistui Córdovan laivaston mukana brittiläisen saattueen valtaamiseen. Se lähti 22. syyskuuta Cádizista neljän Ranskan laivaston linjalaivan kanssa kohdatakseen amiraali Guichenin laivaston suojaaman saattueen. Alus lähti 1780 Cádizista Count Estaingin laivueen kanssa, mutta kova myrsky pakotti ne palaamaan satamaan marraskuussa. Helmikuussa 1781 se valvoi Cádizista ranskalais-espanjalaisen laivaston kanssa Cabo de São Vicenten aluetta. Alus partioi 1. toukokuuta 1781 Madeiralla laivaston mukana, mistä se palasi 8. kesäkuuta. Alus kuljetti 29. kesäkuuta Cádizista tarvikkeita Cartagenaan. Se saattoi 24. heinäkuuta Málagan kautta Cádiziin ruutia ja tarvikkeita kuljettaneita rahtialuksia. Syyskuussa alus lähti Cádizista Borjan laivueen viiden linjalaivan mukana kohdatakseen Morales de los Rion laivueen neljä linjalaivaa Cabo de Santa Marían edustalla. Se saapui lokakuussa Cádiziin laivueiden kanssa.[1]
Alus lähti 4. joulukuuta 1781 Cádizista fregatti Santa Bárbaran kanssa ja valtasi Gibraltarin edustalla brittiläisen kaapparifregatti Arlequinan. Se palasi Cádiziin keulamaston katkettua kahdeksanpäiväisessä myrskyssä. Tammikuussa 1782 alus saattoi Havannaan matkanneen Borjan laivaston Cabo de São Vicenteen, mistä se palasi helmikuussa Cádiziin. Alus lähti 12. maaliskuuta Cádizista Comte Guichenin laivaston mukana tuloksettomaan yritykseen vallata brittiläinen saattue. Kesäkuussa 1782 alus osallistui 3. Englannin kanaalin sotaretkeen ja valtasi 26 brittiläistä kauppa-alusta. Se palasi 4. syyskuuta Cádiziin. Alus saapui 12. syyskuuta 1782 Algecirasiin toiseen Gibraltarin piiritykseen. Se osallistui amiraali Howen laivaston takaa-ajoon ja Cape Spartelin taisteluun, jossa miehistöstä sai surmansa yksi ja haavoittui 14. Alus oli 1783-1790 Ferrolissa reservissä.[1]
Tammikuussa 1790 palautettiin Cádizissa palvelukseen liitettynä Solanon laivastoon. Se otettiin uudelleen palvelukseen syyskuussa Ferrolissa, mistä alus saapui 25. lokakuuta Cádiziin. Se saapui 8. joulukuuta Cádiziin Francisco Javier Moralesin laivueen mukana, johon kuuluivat San Nepomuceno ja San Fermín. Alus lähti 9. tammikuuta 1791 Cádizista San Pedro Apóstolin kanssa Ferroliin reserviin siirrettäväksi.[1]
Alus lähti 1792 Cádizista Veracruziin, mistä se lähti 4. heinäkuuta mukanaan kolme miljoonaa pesoa. Alus saapui 6. lokakuuta Cádiziin, mistä se lähti joulukuussa Cartagenaan. Vuonna 1793 alus oli Ferrolissa reservissä.[1]
Alus lähti 11. heinäkuuta 1793 Cádizista Aristizábalin laivueen mukana Karibialle. Tammikuussa 1794 se osallistui Ranskan Fort Delfinin piiritykseen Santo Domingossa. Alus lähti Veracruzista Miñon kanssa Havannaan, mistä se lähti 7. heinäkuuta 1794 Miñon, San Leandron ja Santa Isabelin kanssa kuljettaen lähes 11 miljoonaa pesoa. Alus saapui 3. syyskuuta Cádiziin. Maaliskuussa 1795 se oli Máhonissa Lángaran laivaston mukana. Alus lähti 27. toukokuuta 1796 Cartagenasta San Francisco de Paulan kanssa kuljettaakseen tarvikkeita Barcelonasta Cádiziin. Se oli Cartagenassa Mazarredon laivastossa.[1]
Alus osallistui 14. helmikuuta 1797 Cabo de São Vicenten taisteluun, missä Britannian kuninkaallinen laivasto valtasi sen. Aluksella sai taistelussa surmansa 41 ja haavoittui 78 miehistönjäsentä. Britit muuttivat aluksen Plymouthissa proomuksi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| San Isidro - San Julián |
| Edeltäjä: San Juan Nepomuceno -luokka – Seuraaja: San Francisco de Paula -luokka |