Samuel Pufendorf

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Samuel Pufendorf

Paroni Samuel von Pufendorf (8. tammikuuta 1632 Dorfchemnitz – 13. lokakuuta 1694 Berliini) oli saksalainen juristi, poliittinen filosofi, taloustieteilijä, valtiomies ja historioitsija. Hänet aateloitiin vuonna 1684 ja hänestä tuli paroni muutamia kuukausia ennen kuolemaansa vuonna 1694. Hänen saavutuksiinsa lukeutuvat Thomas Hobbesin ja Hugo Grotiuksen poliittisten teorioiden kommentointi ja muokkaaminen. Pufendorfia pidetään Ruotsin valtakunnanhistorioitsijana[1].

Hallitsijan itsevaltius oli asia, joka jakoi 1600-luvun filosofien mielipiteet. Itsevaltiuden kannattajat painottivat, että kuningas voi vahvoin toimivaltuuksin ylläpitää suvereenin maan vakautta ja alamaisten turvallisuutta. He vetosivat usein siihen, että kuningas on saanut valtansa Jumalalta. Kriitikot tukeutuivat Hobbesin rationalismiin, jonka mukaan uskontoa ei voi yhdistää yhteiskunnan hallitsemisen keskusteluun. Hobbesin näkökanta oli, että kansalaiset luovuttavat valtiolle osan vapaudestaan saadakseen valtiolta suojelua. Tämä tuottaa Hobbesin mukaan hyötyä sekä hallitsijalle että kansalle, koska vakaassa maassa hyvinvointi lisääntyy. Pufendorf oli Hobbesin kannalla. Hän kuitenkin lisäsi, että turvallisuuden takaaminen ei ollut valtion ainoa tehtävä, vaan hallitsijan velvollisuus on muutoinkin huolehtia alamaistensa hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De jure naturae et gentium, 1744).
  • Elementorum iurisprudentiae universalis (1660)
  • Elementorum iurisprudentiae universalis libri duo (1660)
  • De obligatione Patriam (1663)
  • De rebus gestis Philippi Augustae (1663)
  • De statu imperii germanici liber unus (Geneve 1667)
  • De statu imperii Germanici (Amsterdam 1669)
  • De jure naturae et gentium (1672)
  • De officio hominis et civis juxta legem naturalem libri duo ("Ihmisen ja kansalaisen velvollisuuksista luonnollisen lain mukaan")
  • Einleitung zur Historie der vornehmsten Reiche und Staaten ("Johdanto kaikkein huomattavimpien valtakuntien ja valtioiden historiaan")
  • Commentarium de rebus suecicis libri XXVI., ab expeditione Gustavi Adolphi regis in Germaniam ad abdicationem usque Christinae
  • De rebus a Carolo Gustavo gestis (Tukholma)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Göran Rystad: ”Uusi valtio”, Otavan suuri maailmanhistoria, 11. osa: Uskonsodat ja yksinvaltius, s. 41. Otava, 1985. ISBN 951-1-08250-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.