Samassa Veneessä -avioparityö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Samassa Veneessä -avioparityö on Kansan Raamattuseuran organisaatio, joka järjestää kristillisiä parisuhdetta tukevia tapahtumia, kuten avioparileirejä. Julkilausuttuna tavoitteena on tukea ja auttaa aviopareja löytämään lisää läheisyyttä ja vahvempaa kumppanuutta liittoonsa ja käsitellä parisuhteen kysymyksiä elämänläheisesti huumoria unohtamatta[1]. Vuodesta 2019 alkaen Samassa Veneessä -avioparityötä on koordinoinut teologian tohtori Tuula Tynjä.[2] Toiminnan keskuspaikkana on koulutus- ja kurssikeskus Vivamo Lohjalla ja säännöllistä toimintaa on eri puolilla Suomea, kuten Kairosmajalla Pyhätunturilla. Toiminta tavoittaa satoja pareja vuosittain.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansan Raamattuseuran avioparityön juuret ovat 1970-luvun opiskelijatyössä.  1980-luvulla toiminta vakiintui kun avioparityön Suomeen tuoneet [4]Maija ja Hannu Nyman alkoivat pitää opiskelijoille luentoja seurustelusta ja avioliitosta. Kansan Raamattuseuran kesäjuhlilla, Sanan Suvipäivillä, oli ensimmäistä kertaa aviopariluento vuonna 1987 Saarijärvellä. Maija Nymanin luennon saama suosio antoi syyn lisätä avioparityötä. Samassa Veneessä -nimi tuli käyttöön vuonna 1982 ja työhön palkattiin täysaikaisiksi työntekijöiksi Arto ja Liisa Viren. He kehittivät 1990-luvulla avioparityötä vertaisuudelle perustuvaksi.[5][6] Kun 1990-luvun puolivälissä pitkäaikaisiksi koordinaattoreiksi tulivat Anu ja Jukka Mattsson,[7] toiminta laajeni mm. televisioon. Ennen Tuula Tynjää koordinaattoreina ovat olleet Saara ja Panu Rissanen[3] sekä viimeisimpänä Terhi Ruokonen-Jalo.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminta koostuu pääasiassa parisuhdekursseista ja lyhyistä parisuhdetta tukevista tapahtumista. Kursseista suurin osa ei noudata tarkkaa kaavaa, vaan ohjaajat voivat vaikuttaa kokonaisuuteen hyvin paljon. Samoin osallistujien kokemukset ja näkemykset muokkaavat jokaista kurssia. Kursseille on siten tyypillistä tilannesidonnaisuus ja vapaus. Avioparikurssit ovat joko viikonloppuja tai pidempiä leirejä. Tapahtumissa on alustuksia ja tehtäviä, jotka käsittelevät parisuhteen hyvinvointia. Tapahtumien vastuuhenkilöt käyttävät omaa elämäntarinaansa alustuksessa. Avioparityötä tehdään vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden periaatteella. Vapaaehtoiset vertaisohjaajat saavat koulutusta. [6] [8] Kriisissä oleville pareille tai muuten huolestuttavassa tilanteessa oleville suositellaan ammattilaisen puoleen kääntymistä, esimerkiksi pari- tai yksilöterapiaa[7]. Ihmisten välinen dialoginen kohtaaminen ilman ammattiroolien tuomia rasitteita on todettu luovan syvää tasavertaisuuden kokemusta ihmisen välillä[9] .

Vapaaehtoisparien näkemyksiä tutkineen Pro-gradu -työn (Jalo 2015) mukaan leirit koetaan yhteisinä oppimistilanteina, joissa jokainen tuo omat tietonsa ja taitonsa yhteisen hyvän rakentamiseen. Osallistujien aseman, koulutuksen ja muiden erojen tasoittuminen sekä tasavertaisuuden toteutuminen vahvisti sitoutumista. Yhteisön tapaamisia kuvattiin innostaviksi. Ryhmässä koettu tasa-arvo, vastavuoroisuus ja luottamuksellisuus innostivat vapaaehtoisia jatkamaan vastuun kantamista avioparityössä.[10]

Samassa Veneessä -vapaaehtoiset voivat käyttää valmiita materiaaleja apuna tapahtumien valmistelussa. Yleisin valmis materiaalipaketti on ollut Parisuhteen Palikat josta on myös yhdeksänosanen TV-ohjelmasarja Samassa Veneessä -konkareiden Anu ja Jukka Mattssonin vetämänä. Muita materiaaleja käytetään apuna vastuuparin harkinnan mukaan. [11]

Kohderyhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avioparileirejä ja tapahtumia suunnataan erilaisille kohderyhmille ja erilaisiin tarpeisiin. Lapsiperheille suunnatuissa tapahtumissa on järjestettynä lastenhoito. Päiväohjelma sekä koulutuksen sisältö toteutetaan lapsiperheen näkökulmat huomioiden. Vain pariskunnille suunnatut tapahtumat eivät sisällä lastenhoitoa ja sisällöt keskittyvät parisuhteen dynamiikkaan. Samassa Veneessä -työssä on kehitetty erilaisia erityisteemaan keskittyviä leirejä. Nämä teemaleirit ovat suunnattu erityisryhmien tarpeisiin: nuoret parit, avioliittoon aikovat, seniorit, uusperheelliset, maanviljelijät ja yrittäjät. [12][6]

Vapaaehtoiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samassa Veneessä -työn käytännön toteuttajina on laaja vapaaehtoisten verkosto. Vapaaehtoiset suunnittelevat leirejä ja parisuhdeviikonloppuja, tuottavat sisältöä ja toteuttavat tapahtumia käytännössä. Vapaaehtoiset ovat usein aviopareja. Vapaaehtoisparit asuvat ympäri Suomea ja ovat joskus aktiivisia toimijoita myös seurakuntien tilaisuuksissa. Vapaaehtoisille järjestetään koulutusleirejä. Syksyisessä Miehistön huollossa on työnohjauksellinen painotus ja alkuvuoden Tuulta purjeisiin -leirillä keskitytään vapaaehtoisten koulutukseen. [6][5]

Avioparileireiltä saatu positiivinen palaute ja kokemus parisuhteiden paranemisesta on ollut vapaaehtoisille erittäin merkittävä syy olla mukana. [13]

Hengellisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leirien hengellisyyttä voi verrata Lutherin kahden regimentin eli hallinnan oppiin: parisuhteen asiat kuuluivat maalliseen ja hartauselämä tai Raamatun luku hengelliseen hallintaan. Tätä toteutetaan esimerkiksi niin, että aamu- ja iltahartaudet, kirkkoillat tai muut uskonnollisia elementtejä sisältävät ainekset on selkeästi etukäteen ilmoitettu. Vapaaehtoisten mielestä kristillinen hengellisyys on leirin vahva pohja, vaikka käytännössä pääpaino pidetään maallisen hallinnan asioissa. Kristillisestä painotuksesta huolimatta ei-uskovat osallistujatkin kokevat opetuksen yleensä hyvänä[3]. Monilla vapaaehtoisilla on ollut halu ymmärtää erilaisuutta ja tahtoa hyväksyä ihmisten keskeneräisyys. Taustalla on usein ollut omakohtainen kokemus ulkopuolelle jäämisestä tai väärin ymmärretyksi tulemisesta. [14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tuula Tynjä: Samassa veneessä -avioparityö Parisuhdekeskus Kataja. Viitattu 25.2.2020.
  2. Avioparityön koordinaattori vaihtui 5.3.2019. Kansan Raamattuseura. Viitattu 22.2.2020.
  3. a b c Heikki Salmela: Avioliittotapahtumat tutustuttavat uskonasioihin Ristin Voitto. 40/2016. Aikamedia Oy. Viitattu 25.2.2020.
  4. Suhde on kuin puutarha – kaipaa hoitoa Länsi-Uusimaa. 12.3.2015. Etelä-Suomen media Oy. Viitattu 25.2.2020.
  5. a b Samassa Veneessä -avioparityötä 30 vuotta 7.1.2014. Kansan Raamattuseura. Viitattu 22.2.2020.
  6. a b c d Terhi Jalo: Avioparityön kasvusäikeet – Kansan Raamattuseuran Samassa Veneessä -avioparityö vapaaehtoisten näkökulmasta., s. 6-8. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, 2015.
  7. a b Anna Nuutinen: Ei ole kiva mennä kotiin, seksi on hyllyllä... 10 asiaa, joiden pitäisi heti soittaa hälytyskelloja parisuhteessa Ilta-Sanomat. 31.5.2014. Sanoma. Viitattu 25.2.2020.
  8. Terhi Ruokonen-Jalo: Parisuhteen hoitoon - Pariskunnille Kansan Raamattuseura. Viitattu 22.2.2020.
  9. Terhi Jalo: Avioparityön kasvusäikeet – Kansan Raamattuseuran Samassa Veneessä -avioparityö vapaaehtoisten näkökulmasta., s. 79. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, 2015.
  10. Terhi Jalo: Avioparityön kasvusäikeet – Kansan Raamattuseuran Samassa Veneessä -avioparityö vapaaehtoisten näkökulmasta., s. 56. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, 2015.
  11. Parisuhteen palikat - Pariskunnille Kansan Raamattuseura. Viitattu 22.2.2020.
  12. Maanviljelijöille ja yrittäjille - Pariskunnille Kansan Raamattuseura. Viitattu 22.2.2020.
  13. Terhi Jalo: Avioparityön kasvusäikeet – Kansan Raamattuseuran Samassa Veneessä -avioparityö vapaaehtoisten näkökulmasta., s. 59. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, 2015.
  14. Terhi Jalo: Avioparityön kasvusäikeet – Kansan Raamattuseuran Samassa Veneessä -avioparityö vapaaehtoisten näkökulmasta., s. 62-64. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, 2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]