Sam Loyd

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sam Loyd
Samuel Loyd.jpg
Syntynyt 31. tammikuuta 1841
Philadelphia, Yhdysvallat
Kuollut 10. huhtikuuta 1911
Kansallisuus Yhdysvallat
Asuinpaikka Philadelphia, New York
Ammatti shakkitehtävien ja ongelmapelien laatija, matemaatikko
Muut nimet Samuel Loyd

Samuel Loyd (30. tammikuuta 184110. huhtikuuta 1911)[1] oli yhdysvaltalainen shakin­pelaaja, shakki­tehtävien ja pulmapelien laatija sekä ajan­viete­matematiikan tutkija. Hän syntyi Philadelphiassa, mutta asui suuren osan lapsuudestaan New Yorkissa.

Loyd laati suuren joukon mielen­kiintoisia shakki­tehtäviä. Uransa huipulla hän oli yksi Yhdysvaltojen parhaista shakin­pelaajasta, ja chessmetricsillä mitattuna hän oli myös koko maailman 15:nneksi paras pelaaja.[2]

Hän pelasi Pariisin shakkiturnauksessa vuonna 1867, joskin huonolla menestyksellä ja jääden viimeisten joukkoon. Turnauksen voitti Ingatz von Kolisch.

Loydin kuoleman jälkeen hänen poikansa kokosi hänen laatimistaan tehtävistä kirjan Cyclopedia of 5000 Puzzles, joka julkaistiin vuonna 1914.[3] Poika, jonka nimi myös oli Sam, jätti nimestään pois merkinnän Jr. ja alkoi julkaista uusintapainoksia isänsä laatimista tehtävistä.[4]

Jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loydia pidetään laajalti yhdenä Yhdysvaltojen suurista ongelmatehtävien laatijoista ja popularisoijista, usein suorastaan kaikkein suurimpana. Martin Gardner nimitti häntä "Amerikan suurimmaksi tehtävien laatijaksi" ja The Strand nimitti häntä vuonna 1898 "tehtävän­laatijoiden ruhtinaaksi". Shakki­tehtävien laatijana hänen tyylinsä erottuu kekseliäisyytensä ja huumorinsa ansioista.

Loyd tunentaan kuitenkin myös valehtelijana ja itsekehusta, mistä häntä on arvosteltu. Martin Gardnerin lausunto jatkuukin: "mutta myös selvästi touhuaja." Kanadalainen tehtävien laatija Mel Stover nimitti Loydia "vanhaksi hylkiöksi" ja Matthew Costello "ongelma­tehtävien suurimmaksi kuuluisuudeksi ... popularisoijaksi, neroksi", mutta myös "kaupustelijaksi."[5]

Jonkin aikaa hän teki yhteis­työtä Henry Dudeneyn kanssa, mutta Dudeney lopetti kirjeenvaihdon ja syytti Loydia hänen laatimiensa tehtävien varastamisesta ja julkaisemisesta omalla nimeltään. Dudeney halveksi Loydia siinä määrin, että samasti tämän paholaisen kanssa.[6]

15-peli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loyd väitti vuodesta 1891 kuolemaansa saakka 1911 keksineensä 15-pelin. Teoksessa Cyclopedia of Puzzles[3], joka julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen, sanottiin: "Ongelma­­pelien maan vanhemmat asukkaat muistavat, kuinka minä 1870-luvun alussa sain koko maailman hulluksi pienellä laatikolla, jossa oli siirrettäviä laattoja ja joka tuli tunnetuksi 14-15-pelinä." Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, sillä pelin oli keksinyt posti­mestari Noyes Chapman, eikä Loydilla ei ollut mitään tekemistä pelin keksimisen eikä sen alku­peräisen suosion kanssa. Lisäksi peli tuli tunnetuksi vasta vuonna 1880, ei 1870-luvun alussa.[7][8] Loyd julkaisi ensimmäisen artikkelinsa pelistä vasta vuonna 1896, mutta vuodesta 1891 lähtien hän 20 vuoden ajan pyrki valheellisesti väittämään keksineensä sen.

Loyd oli innostunut myös tangram-tehtävistä ja hän julkaisi kirjan, jossa oli 700 ainutlaatuista tangram-kuviota ja mieli­kuvituksellinen historiikki Tangramin alkuperästä. Kertomus esitettiin totena, mutta sitä on pidetty Sam Loydin onnistuneimpana huijauksena.[9]

Shakkitehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Excelsior[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
a8 musta ratsu
c8 musta torni
d8 musta lähetti
b7 musta sotilas
f7 musta sotilas
h7 musta sotilas
b6 musta sotilas
b5 valkea torni
h5 valkea kuningas
a3 musta sotilas
e3 musta sotilas
g3 valkea sotilas
h3 valkea ratsu
b2 valkea sotilas
c2 valkea sotilas
e2 valkea torni
a1 valkea ratsu
h1 musta kuningas
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h
Sam Loydin "Excelsior". Matti 5 siirrossa. 2. palkinto Pariisin turnauksessa 1867.

Yhdelle tunnetuimmista shakki­tehtävistään Loyd antoi nimen Excelsior, Henry Wadsworth Longfellowin saman­nimisen runon mukaan. Valkea on siirto­­vuorossa ja voi tehdä mustasta matin, puolustautuipa tämä miten tahansa.

Loyd löi erään ystävänsä kanssa vetoa siitä, että hän ei siirtäisi nappulaa, joka ei tee mattia perus­linjalla, ja kun tehtävä vuonna 1861 julkaisiin, sopimukseen kirjoitettiin, että valkea tekee matin "kaikkein epä­toden­näköisimmällä nappulalla".

Steinitzin gambiitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
e8 musta torni
g8 musta lähetti
b7 musta sotilas
g7 valkea lähetti
a6 musta sotilas
b6 valkea ratsu
e6 musta sotilas
f6 valkea torni
a5 valkea torni
b5 valkea lähetti
e5 musta kuningas
b4 valkea sotilas
e4 valkea ratsu
h4 musta sotilas
c3 musta sotilas
g3 musta lähetti
a2 musta ratsu
d2 valkea sotilas
f2 musta sotilas
h2 musta torni
f1 valkea kuningas
h1 musta ratsu
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h
Sam Loydin "Steinitzin gambiitti". Matti kolmessa siirrossa. Ensimmäinen palkinto Checkmate Novelty Tourneyssä 1903

Tämä "Steinitzin gambiitti" on yksi Loydin kuuluisimmista shakki­tehtävistä. Siitä hän kirjoitti: "Tehtävän omaperäisyys on siinä, että valkea kuningas on sijoitettu täysin turvaan, jossa siihen ei kohdistu mitään välitöntä uhkaa, mutta se tulee sieltä uhka­rohkeasti keskelle peliä alistuen lukemattomille shakkauksille.".[10]

Kaarle XII -tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
g7 valkea torni
h6 musta sotilas
f5 valkea kuningas
h5 musta kuningas
g3 musta sotilas
f2 musta lähetti
g2 valkea sotilas
h2 valkea sotilas
e1 valkea ratsu
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h

Tämä tehtävä julkaisiin alun perin vuonna 1859. Siihen liittyy tarina eräästä väli­kohtauksesta, jonka turkkilaiset saivat aikaan Benderissä Ruotsin kuningas Kaarle XII:n hallitsija­kaudella vuonna 1713. "Kaarle vietti aikaa harjoi­tutta­malla sotilaita ja pelaamalla shakkia, ja hän pelasi usein ministerinsä Christian Albert Grosthusenin kanssa. Heidän otteluitaan mainitsi myös Voltaire. Eräänä päivänä pelissä oli päädytty tähän asemaan, ja Kaarle (valkoisilla) oli ilmoittanut voivansa tehdä matin kolmella siirrolla."

1. Txg3 Lxg3
2. Rf3 Lxh2
3. g4#
a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
g7 valkea torni
h6 musta sotilas
f5 valkea kuningas
h5 musta kuningas
g3 musta sotilas
f2 musta lähetti
g2 valkea sotilas
h2 valkea sotilas
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h

"Tuskin hän oli sanonut nämä sanat, kun turkkilaisten ampuma luoti särki ikkunan, sysäisi valkoisen ratsun pois laudalta ja rikkoi sen palasiksi. Grothusen raivostui, mutta Kaarle, äärimmäisen rauhallisena, pyysi häntä palauttamaan peliin toisen ratsun, jotta hän voisi tehdä matin ja todeta, että se oli tarpeeksi kaunis. Mutta toinen tapaus shakki­laudalla sai Kaarlen hymyilemään. Emme tarvitse ratsua. Voimme jättää sen pois pelistä, ja silti voin tehdä matin neljällä siirrolla!"

1. hxg3 Le3
2. Tg4 Lg5
3. Th4+ Lxh4
4. g4#
a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
g7 valkea torni
h6 musta sotilas
f5 valkea kuningas
h5 musta kuningas
g3 musta sotilas
f2 musta lähetti
g2 valkea sotilas
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h

Uskomatonta kylläkin, tuskin hän oli sanonut nämä sanat kun toinen luoti lensi huoneeseen, ja ruudussa h2 ollut sotilas koki saman kohtalon kuin ratsu. Grothusen kalpeni. "Sinulla on hyvät ystävämme turkkilaiset puolellasi", sanoi kuningas järkyttymättä, "on tuskin odotettavissa, että voisin voittaa sinut vielä ilman sitäkin, mutta anna minun katsoa, voinko tulla toimeen ilman sitäkin onnetonta sotilasta. Kyllä voin!" sanoi hän äänekkäästi nauraen, "minulla on ilo ilmoittaa tiedoksesi, että tässä on epäilemättä matti viidessä siirrossa."

1. Tb7 Le3
2. Tb1 Lg5
3. Th1+ Lh4
4. Th2 gxh2
5. g4#
a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
h6 musta sotilas
f5 valkea kuningas
h5 musta kuningas
g3 musta sotilas
f2 musta lähetti
g2 valkea sotilas
h2 valkea sotilas
e1 valkea ratsu
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h

Vuonna 1900 Friedrich Amelung huomautti, että jos alku­peräisessä asemassa ensimmäinen luoti olisi heittänyt laudalta pois tornin eikä ratsua, Kaarle olisi silti voinut tehdä matin kuudessa siirrossa.

1. Rf3 Le1
2. Rxe1 Kh4
3. h3 Kh5
4. Rd3 Kh4
5. Rf4 h5
6. Rg6#
a b c d e f g h
8
Chessboard480.svg
g7 valkea torni
h6 musta sotilas
f5 valkea kuningas
h5 musta kuningas
g3 musta sotilas
f2 musta lähetti
h2 valkea sotilas
8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
a b c d e f g h

Vuonna 2003 ChessBasessa ehdotettiin viidettä muunnelmaa, jonka esitti Brian Stewart. Jos sen jälkeen kun ensimmäinen luoti oli heittänyt ratsun pois, jos toinen luoti olisi osunut g-sotilaaseen h-sotilaan asemesta, Kaarle olisi voinut tehdä matin kymmenellä siirrolla.

1. hxg3 Le1
2. Tg4 Lxg3
3. Txg3 Kh4
4. Kf4 h5
5. Tg2 Kh3
6. Kf3 h4
7. Tg4 Kh2
8. Txh4+ Kg1
9. Th3 Kf1
10. Th1#

Ongelmapelejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takaisin Klondikesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikainen muunnelma "Takaisin Klondikesta" -tehtävästä

Tämä on yksi Sam Loydin tunnetuimmista ongelmapeleistä, joka tiettävästi julkaistiin enismmäisen kerran New York Journal and Advertiser -lehdessä 24. huhtikuuta 1898. Loydin alkuperäiset ohjeet kuuluivat:

Aloita keskimmäisestä ruudusta ja kulje kolme askelta suoraan johonkin kahdeksasta suunnasta, pohjoiseen, etelään, itään tai länteen taikka vinottain koilliseen, kaakkoon, lounaaseen tai luoteeseen. Kun olet kulkenut kolme askelta samaan suuntaan, saavut ruutuun, jossa on jokin numero, joka ilmoittaa, kuinka monta askelta on kuljettavana seuraavana päivänä, johonkin kahdeksasta suunnasta. Kun tämä uusi piste on saavutettu, jatka jälleen sen mukaan, mikä luku siihen on merkitty, ja jatka samaan tapaan, noudattaen aina siihen ruutuun merkittyä lukua, johon olet saapunut, kunnes saavut ruutuun, jossa oleva luku ohjaa sinut juuri yhden askelen reunan ulkopuolelle, jolloin Sinun oletetaan saapuneen metsän ulkopuolelle ja voit huutaa mitä tahansa, sillä olet ratkaissut ongelman.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Sam Loyd

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Golombek's Encyclopedia of Chess. Crown Publishers, 1977. ISBN 0-517-53146-1.
  2. Chessmetrics Player Profile: Sam Loyd Chessmetrics. Viitattu 9.12.2013.
  3. a b Sam Loyd Jr.: Sam Loyd's Cyclopedia of 5000 Puzzles, tricks and Conundrums with Answers. Ishi Press International, 2007 (alun perin 1914). ISBN 0-923891-78-1. Teoksen verkkoversio.
  4. Martin Gardner: Martin Gardner's Mathematical Puzzles and Diversions, sivu 79, 9. luku}}
  5. Mathew J. Costello: ”Sam Loyd and the Vanishing Puzzle”, The Greatest Puzzles of All Time, s. 45. Couvier Dover Publications, 1988. ISBN 978-0-486-29225-0. Teoksen verkkoversio.
  6. Alex Bellos: Alex's Adventures in Numberland, 2010
  7. Jerry Slocum, DIc Sooneveld: The 15 Puzzle. Slocum Puzzle Foundation, 2006. ISBN 1-890980-15-3.
  8. Barry R. Clarke: Puzzles for Pleasure, s. 10-12. Cambridge University Press, 1994. ISBN 0-521-46634-2.
  9. Sam Loydʼs Most Successful Hoax
  10. Alain C. White, Sam Loyd and his chess problems, 1913, p. 125

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shakkia

Ongelmapelejä verkossa

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sam Loyd: Sam Loyd's Book of Tangram Puzzles. {{{Julkaisija}}}. ISBN 0-486-22011-7.
  • Martin GardnerMathematical Puzzles of Sam Loyd. Dover Publications Inc., 1959. ISBN 0-486-20498-7.
  • Sid Pickard: The Puzzle King: Sam Loyd's Chess Problems and Selected Mathematical Puzzles. Pickard & Sons Publishing, 1996. ISBN 1-886846-05-7.
  • Martin Gardner: More Mathematical Puzzles of Sam Loyd. Dover, 1960. ISBN 0-486-20709-9.
  • Sam Loyd Jr.: Sam Loyd's Cyclopedia of 5000 Puzzles, tricks and Conundrums with Answers. Ishi Press International, 2007 (alun perin 1914). ISBN 0-923891-78-1. Teoksen verkkoversio.
  • Andrew Soltis: Sam Loyd: His Story and Best Problems. Chess Digest, 1995. 0-87568-267-7.