Joulukertomus (Charles Dickens)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Saiturin jouluyö)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joulun-aatto, Joulu-ilta, Jouluaatto, Joululaulu, Saiturin jouluyö, Saiturin joulu
A Christmas Carol in Prose, Being a Ghost Story of Christmas
Alkuperäisen painoksen otsikkosivu
Alkuperäisen painoksen otsikkosivu
Alkuperäisteos
Kirjailija Charles Dickens
Kuvittaja John Leech
Kieli englanti
Genre kaunokirjallisuus
Kustantaja Chapman and Hall
Julkaistu 1843
Sivumäärä 80
Suomennos
Julkaistu 1878, 1893, 1932, 1984, 1986, 2001, 2007
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Charles Dickensin joulutarina (engl. A Christmas Carol in Prose, Being a Ghost Story of Christmas, usein lyh. A Christmas Carol) on Charles Dickensin kirjoittama kirja, joka ensipainos julkaistiin 19. joulukuuta 1843.[1] Teos on suomennettu useita kertoja eri nimillä, ja lisäksi siitä on tehty radiokuunnelma nimellä Charles Dickensin joulutarina.

Dickens kirjoitti teoksen kuudessa viikossa taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Siitä tuli kuitenkin kaupallinen menestys, jota on käännetty useille kielille. Sen sanotaan muokanneen erityisesti brittien käsitystä ”joulun hengestä”. Se on brittiläisen joulun peruskertomus.[1]

Tarina kertoo vanhasta, varakkaasta ja saidasta Ebenezer Scrooge -nimisestä miehestä, jonka luo tulee käymään neljä aavetta, jotka ohjaavat häntä parannukseen rahakeskeisestä elämäntyylistä.[1]

Joulu lähestyy, mutta Ebenezer Scrooge ajattelee silti vain rahaa. Scrooge ei pidä ihmisistä, ei kilteistä, iloisista eikä köyhistä. Eikä joulusta. Hänen alaisensa Bob Cratchit työskentelee sisukkaasti hänen alaisenaan, vaikka onkin ylityöllistetty ja alipalkattu. Scroogen työpaikalle saapuu kaksi herraa, jotka keräävät rahaa köyhille, mutta he saavat poistua paikalta ilman kolikon kolikkoa. Myös Scroogen sukulaispoika Fred saapuu paikalle ja pyytää Scroogea jouluaterialle, mutta hänet käännytetään ovelta töykeästi.

Päivää ennen joulua Scroogen luo saapuu hänen entisen kollegansa Jacob Marleyn haamu. Hevoskolkutin muuttuu Marleyn pääksi. Marley, joka oli elinaikanaan yhtä töykeä ja itsekäs kuten Scrooge, tulee varoittamaan häntä. Jos Scrooge ei paranna tapojaan, hänen kohtalokseen tulee kuoltuaan Marleyn tapaan kantaa painavia kahleita ikuisesti. Marley kertoo entiselle ystävälleen, että häntä tulee tapaamaan kolme henkeä. Scroogen täytyy tehdä kaikki mitä henget tahtovat, sillä muuten hänen kahleistaan tulee painavammat kuin Marleyn.

Scroogen nukkuessa hänen luokseen saapuu Menneiden joulujen henki, joka vie ajassa takaisin nuoruuden aikoihin. Silloin Scroogella oli paljon ystäviä ja tyttöystävä Isabelle. Kun ensimmäisen muistelman ajankohdasta on kulunut kymmenen vuotta, Isabelle tiedustelee Scroogelta parin avioutumisaikeista. Hän särkee naisen sydämen, kun raha osoittautuu Scroogelle tärkeämmäksi kuin rakkaus. Menneiden joulujen henki palauttaa Scroogen takaisin kotiin jättäen hänet tunnontuskissaan suremaan omaa käytöstään.

Pian ensimmäisen hengen vierailun jälkeen saapuu Nykyisen joulun henki, joka vie Scroogen Bob Cratchitin kodin ulkopuolelle. Ikkunan takaa katsoessaan Scroogelle valkenee, kuinka köyhä perhe onkaan ja että perheen poika Timi on vakavasti sairas. Kun Scrooge haluaa tietää totuuden Timin tulevaisuudesta, henki ja Cratchitien talo katoaa.

Hetken päästä Scrooge huomaa olevansa hautausmaalla ja Tulevien joulujen henki näyttää Cratchitien perheen surevan Timin haudan äärellä. Henki näyttää myös Scroogelle hänen oman hautansa ja tönäisee Scroogen hautaan. Kun Scrooge luulee kuolevansa, hän huomaa olevansa omassa huoneessaan. Hän päättää korjata tekemänsä vääryydet ja tuottaa kaikille iloa.

Tarinan päähenkilö Ebenezer Scrooge oli sarjakuvataiteilija Carl Barksin innoituksena, kun hän kehitti Roope Ankan (engl. Scrooge McDuck) hahmon vuonna 1947. Hahmo esitellään tarinassa Joulu Karhuvuorella (Christmas on Bear Mountain), jonka alkuasetelma ja päätös ovat variaatioita Dickensin tarinasta.kenen mukaan?

  1. a b c The Guardian 20.12.2018. Viitattu 20.12.2018

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]