Sairaalapappi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sairaalapappi istuu potilaan sängyn vierellä lukemassa vihkosta.
Sairaalapappi lukee potilaalle.
3–5 sairaalapappia vihkosten kanssa laulamassa potilaalle.
Sairaalapappeja potilaalle laulamassa.
Sairaalapappi jakamassa potilaalle ehtoollista.

Sairaalapappi eli sairaalapastori[1] on pappi, joka tukee sairaalan tai hoivakodin[2] potilaita tai asukkaita, heidän läheisiään ja henkilökuntaa keskusteluavun tai uskonnollisten toimitusten johtamisen muodossa.[3][1] Sairaalapapin tekemää työtä saatetaan kutsua myös sairaalasielunhoidoksi. Sen tavoitteena on lisätä potilaan toivon tunnetta, jaksamista ja auttaa häntä jatkamaan vaikeassa elämäntilanteessa eteenpäin.[4] Toisaalta hoitohenkilökunta saattaa yhdistää papin läsnäolon kuolemaan, eikä siksi uskalla ehdottaa potilaille hänen tapaamistaan. Tapaamiset papin kanssa järjestyvät usein lyhyellä varoitusajalla,[5] ja papit saattavat päivystää vuorokauden ympäri ja kaikkina viikonpäivinä.[6]

Sairaalapappi tarjoaa tukea potilaan uskonnollista vakaumusta kunnioittaen, ja potilas päättää keskustelunaiheista.[1] Ainakin Suomessa sairaalapappi voi potilaan toivoessa kutsua tilalleen myös jonkin toisen kirkkokunnan uskonnollisen edustajan.[7] Yleisimmät keskustelunaiheet sairaalapapin kanssa liittyvät terveyteen, elämänkriiseihin, kuolemaan ja suruun, ihmissuhteisiin, hengellisiin asioihin ja elämän merkitykseen.[8]

Koronapandemian aikana sairaalapappien sairaalahenkilökunnan kanssa tekemä työ lähes kaksinkertaistui Suomessa. Suuri osa pappien tekemästä työstä siirtyi myös verkkoon tai puhelinkeskusteluihin.[8]

Suomessa sairaalapapeilla on teologian maisterin koulutus ja lisäksi tehtävään sopiva erikoiskoulutus.[3] Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus kestää kolme vuotta.[9] Heillä saattaa myös olla muita koulutuksia, kuten psykoterapeutin koulutus.[4] Saman tapaiset osaamisvaatimukset ovat myös ainakin yhdysvaltalaisilla sairaalapapeilla.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Sairaalassa Helsingin seurakunnat. Viitattu 2.4.2023.
  2. Uskonnollisuus säilyy muistisairaudesta huolimatta – sairaalapappi Heli Harjunpää kokee, että kosketus voi herättää vakavastikin muistisairaan puhumaan Yle Uutiset. 18.4.2022. Viitattu 2.4.2023.
  3. a b Sairaalapappi on tukena sairaalassa. evl.fi. Arkistoitu 2.4.2023. Viitattu 2.4.2023.
  4. a b Sairaalapappi Salon seurakunta. Viitattu 2.4.2023.
  5. Ullgren, Ulla: Sairaalapappi - kuoleman korppi?. LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM, 2016, 132. vsk, nro 11, s. 1090 - 1091. Artikkelin verkkoversio.
  6. a b Hospital Chaplain Mayo Clinic College of Medicine and Science. Viitattu 2.4.2023. (englanniksi)
  7. Sairaalapastori Anne-Maria Oikarinen kulkee potilaiden ja omaisten vierellä – Kosketuksen kaipuu korostuu pandemian aikana Seura.fi. 25.4.2021. Viitattu 2.4.2023.
  8. a b Sairaalapappien tuki hoitohenkilökunnalle kasvoi merkittävästi korona-aikana – potilastapaamisista osa siirtyi puhelimeen ja nettiin www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 2.4.2023.
  9. Sairaalapappi kohtaa ammatikseen kuolemaa, mutta: ”Tässä työssä myös nauretaan paljon” www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 2.4.2023.