Sadepilvien kylväminen
Sadepilvien kylväminen on tunnetuin tapa, jolla ihminen muuttaa säätä. Pilviin kylvetään kemikaalia, tyypillisesti hopeajodidia, joka kiihdyttää sadeprosessia, ja silloin pilvi sataa aikaisemmin kuin mitä se luonnostaan sataisi.[1]
Pilviä kylvetään siksi, että ne eivät ehtisi kasvaa suuriksi kuuropilviksi ja tuottaa rakeita, tai siksi, että voitaisiin tuottaa sadetta viljelmille,[2] tai estää sadetta tärkeissä tapahtumissa. Tästä ovat esimerkkeinä Moskovan ja Pekingin olympialaiset.[3] Tsernobylin ydinonnettomuuden jälkeen pilviä kylvettiin niin ettei radioaktiivinen sade osunut asutuskeskuksiin.[4]
Kylvämistä käytetään raekuurojen estämiseen siellä, missä rakeista olisi erityistä haittaa maanviljelylle.[5] Tyypillisiä suojattavia viljelyskasveja ovat viinirypäle ja vihannekset.[6]
Pilviin kylvetty kemikaalipöly toimii jäätymis- ja tiivistymisytiminä. Oletetaan, että suuri määrä ytimiä tuottaa suuren määrän rakeita, jotka kilpailevat keskenään tiivistyvästä vedestä, ja samasta vesimassasta syntyy monta pientä raetta eikä pientä määrää suuria rakeita.[6] Pienet rakeet aiheuttavat vähemmän vahinkoa, ja saattavat myös helpommin sulaa ennen kuin ne putoavat maahan asti.
Kemikaalit voidaan kylvää pilviin joko lentokoneesta pudottamalla tai rakettien avulla.[7]
Pilvikylvön historia ulottuu 1940-luvulle kun General Electrics tiedemiehet kehittivät laboratorioissaan eri kemikaaleja kokeilemalla tavan saada pilvet satamaan. [8]
Vuonna 1978 arviolta 2,740,000 kilogrammaa hopeajodidia päästettiin ilmakehään Amerikan ilmassa. Tämä johti EPA terveysviranomaisen tutkimukseen miten se vaikuttaa ihmisten ja luonnon hyvinvointiin. [9]
Nykyaikaisissa menetelmissä on pyritty luopumaan hopeajodidin käytöstä. Rikkiä ja merivettä pidetään yhtenä vaihtoehtona. [10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 'Cloud Seeding' Not Effective at Producing Rain as Once Thought, New Research Shows Science Daily. 2010. Viitattu 3.6.2012.
- ↑ Agriculture in Israel Israel Embassy.
- ↑ Pekingin olympiastadion ei voi kastua kisojen aikana Helsingin Sanomat.
- ↑ How we made the Chernobyl rain Daily Telegraph, UK.
- ↑ Pocakal, D.: Influence of orography on hail characteristics in the continental part of Croatia map.meteoswiss.ch.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Krauss & Makitov: An Overview of the Mendoza Hail Suppression Program 2000 weathermod.com. Arkistoitu 9.11.2006. Viitattu 7.4.2008.
- ↑ Chinese cloud-seed rocket launcher used to make rain metro.co.uk. Arkistoitu 12.8.2012. Viitattu 3.6.2012.
- ↑ Frequently Asked Questions (FAQs) Concerning Cloud Seeding weathermodification.org. Arkistoitu 13.8.2013. Viitattu 20.8.2013.
- ↑ POSITION STATEMENT ON THE ENVIRONMENTAL IMPACT OF USING SILVER IODIDE AS A CLOUD SEEDING AGENT weathermodification.org. Arkistoitu 10.1.2017. Viitattu 20.8.2013.
- ↑ Väitös: Harkitsematon ilmastonmuokkaus voi johtaa katastrofiin Yle Uutiset. Viitattu 20.2.2016.