Saarikosken ruukki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saarikosken ruukki oli Kuhmoniemen Pajakkajoen varteen Saarikoskeen vuonna 1871 valmistunut ruukki. Sen perusti kauppias ja Sotkamon Petäjäkosken ruukin kirjanpitäjä F. E. Bergström. Vuonna 1878 sulattamon toiminta päättyi tulipaloon, eikä ruukkia enää rakennettu uudelleen.[1][2]

Ruukki valmisti rautaa lähiseudun järvistä kerätystä järvimalmista ja ruukin pajassa valmistettiin myös erilaisia rautaesineitä kuten kirveitä ja auroja. Ruukin valmistamaa rautaa pidettiin hyvälaatuisena, mutta ruukin toimintaa haittasivat sen pääomien puutteesta johtuva pieni koko sekä kehnot liikenneyhteydet. Kesällä tuotteita kuljetettiin tervaveneillä myytäväksi Ouluun, mutta talvisin ei vastaavaa mahdollisuutta ollut.[2] Ruukin yhteydessä oli myös sahalaitos.[3]

Ruukin rakennuksista on jäljellä perustusten jäänteitä ja itse tuotantolaitos erottuu maastosta kumpareena. Entisen ruukin alueella on myös raudanvalmistuksessa syntyneitä kuonakasoja.[2] Ruukin tilojen myöhemmäksi omistajaksi on muun muassa vuoden 1925 henkikirjoissa merkitty Ab Uleå Oy:n osakas Reinhold Weckman.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karjalainen, Tapio: Puutavarayhtiöiden maanhankinta ja -omistus Pohjois-Suomessa vuosina 1885–1939, s. 86. Väitöskirja. Oulun yliopisto, historian laitos, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.12.2015).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karjalainen 2000, s. 86
  2. a b c Saarikosken rautaruukki Muinaisjäännösrekisteri. 10.11.2008 (päivitetty). Museovirasto. Viitattu 27.12.2015.
  3. Karjalainen 2000, s. 91
  4. Karjalainen 2000, s. 93