SLO

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yritystä. SLO on myös Slovenian maatunnus olympiakisoissa.
Sonepar Suomi Oy
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1945
Toimitusjohtaja Mika Höijer
Kotipaikka Ritakuja 2 (PL 88), 01740 Vantaa[1] (Tuupakka, Ylästön kaupunginosa)[2]
Toimiala Sähkötarviketukkukauppa[3]
Liikevaihto 418,5 milj. (2018)[3]
Henkilöstö 427 (2018)[3]
Emoyhtiö Sonepar
Kotisivu www.sonepar.fi
Sonepar Suomi Oy:n pääkonttori Vantaan Tuupakassa, Ylästön kaupunginosassa.

Sonepar Suomi Oy (aiemmin SLO Oy) on suomalainen sähkö-, tele- ja automaatiotuotteiden toimittaja. Yhtiön asiakasryhmiä ovat sähköurakoitsijat, sähkö- ja teleyhtiöt, verkonrakennusyhtiöt, teollisuusyritykset ja julkinen sektori. Sonepar Suomi Oy:n pääkonttori ja keskusvarasto sijaitsevat Kehä III:n äärellä Vantaan Tuupakassa, Ylästön kaupunginosassa.[1][2] Yhtiöllä on noin 440 työntekijää[3] ja 38 myyntikonttoria. Sonepar Suomi tekee yhteistyötä yli 500 tavarantoimittajan ja -valmistajan kanssa.

Sonepar Suomi Oy:n toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2012 lähtien Mika Höijer.[4][3] Hänen edeltäjänsä 2002–2011 oli kauppaneuvoksen arvonimen saanut Tapio Jouhki.[5]

Sonepar Suomi Oy ja sen sisaryritys Sonepar Eesti AS (aiemmin SLO Eesti AS) kuuluvat ranskalaiseen Sonepar-konserniin. Kansainvälinen Sonepar-konserni on maailman johtava sähkötarviketoimittaja, jonka liikevaihto on noin 32.4 miljardia euroa. Henkilöstöä on n. 44 000 yli 40 maassa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sonepar Suomi Oy tunnettiin 2.5.2022 asti nimellä SLO Oy. SLO perustettiin vuonna 1945. Sotien jälkeen Suomessa oli pulaa myös sähkötarvikkeista, jolloin joukko sähköasennusliikkeitä perusti oman sähkötarvikkeiden keskushankintapisteen, Sähköliikkeiden Oy:n. Näin yhtiön pääomistajiksi tulivat sähköurakoitsijat. Sähköliikkeiden Oy:n nimilyhenteeksi virallistettiin SLO vuonna 1971 ja yhtiön viralliseksi nimenä se on ollut vuodesta 1990.

Toiminnan alussa yhtiöllä oli vaikeuksia saada muun muassa säännöstelytalouden vaatimia tuontilisenssejä, joten yhtiö solmi jo varhain kiinteät edustussopimukset ulkomaisten yritysten kanssa. SLO harjoitti pienimuotoista teollisuutta 1950-luvulta lähtien, mutta luopui kaapelitehtaasta, valaisin- ja sähkötarviketehtaasta, elektroniikkatehtaasta sekä valaisimien muoviosia ja asennusputkia valmistavista yrityksistä 1980-luvulla.

Omistajat myivät SLO:n vuonna 1986 Nokia Oyj:lle. Hollantilaiselle, Euroopan suurimpiin sähkötukkuliikkeisiin kuuluvalle Otra N.V.:lle SLO siirtyi vuonna 1993 ja Soneparin omistukseen vuonna 1999.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eiro, Klaus: SLO sähkönvirstanpylväät 1945–2005

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b SLO Myymälät ja myyntikonttorit - SLO palvelee SLO Oy, slo.fi. Viitattu 11.7.2016.
  2. a b kartta.vantaa.fi (Haku katuosoitteella Ritakuja 2. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 11.7.2016.
  3. a b c d e Slo Oy kauppalehti.fi. Viitattu 11.7.2016.
  4. Lehdistötiedote: Mika Höijer SLO Oy:n toimitusjohtajaksi SLO. Viitattu 5.1.2012.
  5. Möttönen, Tuomas: Kauppaneuvos Tapio Jouhki (1945–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 29.11.2018. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.6.2023.

Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”KL2016”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]