SIG P210

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
SIG P210
Aseen tyyppi itselataava pistooli
Alkuperämaa  Sveitsi
Palvelushistoria
Palvelusvuodet 1949-
Valmistushistoria
Suunnittelijat Charles Gabriel Petter
Tekniset tiedot
Paino 0,90 kg
Pituus 215 mm
Piipun pituus 120 mm
Kaliiperi 9×19 mm Parabellum
Lippaan kapasiteetti 8 patruunaa
Lähtönopeus n. 335 m/s

SIG P210 (myös Pistole 49) on sveitsiläinen itselataava pistooli. Aseen suunnitteli sveitsiläinen Schweizerisches Industrie Gesellschaft (SIG) Charles Petterin patenttien pohjalta.[1] Vuonna 1946 Sveitsin armeija ilmoitti vaatimukset uudelle palveluspistoolilleen ja SIGillä oli malli valmiina. Armeija otti aseen palveluskäyttöön mallinimellä M1949.[1]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

P210 käyttää sulkujärjestelmää, jossa patruunapesän alla oleva uloke irrottaa piipun luistista.[1] Aseen luisti liikku rungon sisäpuolella olevilla kiskoilla. Yleensä suurin osa itselataavista pistooleista on varustettu rungon ulkopuolisilla kiskoilla.[1]

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • P210 aseen alkuperäisversio.
  • P210-1 kiillotetut metallipinnat ja puukahvat.[1]
  • P210-2 mattaviimeistelty ja muovikahvat.[1]
  • P210-4 Saksan rajapoliisin erikoisversio.[1]
  • P210-5 150 mm pitkällä piipulla varustettu rata-ase.[1]
  • P210-6 120 mm pitkällä piipulla varustettu rata-ase.[1]

Käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Chris McNab: Suuri asekirja, s. 164. Gummerus.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:SIG P210