Säiläkirjoitus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ulfberht-miekan säiläkirjoitus.

Säiläkirjoitukset ovat kirjoitusta miekkojen lappeessa. Säiläkirjoituksia oli suhteellisen usein keskiaikaisissa eurooppalaisissa miekoissa.

Yleisin säiläkirjoitus lienee ULFBERTH muunnoksineen, joka on keskieurooppalaisen Ulfberht-miekkojen valmistajan ”tuotemerkki”. Toinen yleinen säiläkirjoitus on IN NOMINE DOMINI, usein lyhennettynä. Se on latinaa ja tarkoittaa ”Jumalan nimessä”. Nekin sepät, jotka eivät osanneet kirjoittaa, saattoivat jäljitellä (imitoida) tekemiinsä miekkoihin säiläkirjoituksia. He ovat voineet kuvitella kirjaimet onnea tuoviksi taikamerkeiksi. Tämä voi selittää sen, ettei kaikkia säiläkirjoituksia ole voitu tulkita. Myös miekan huono kunto[1] vaikeuttaa merkkien tunnistamista.

Kirjoitus upotettiin lappeeseen joko raudasta tai hopeasta tehdyillä juovilla. Näitä sanotaan säilämerkeiksi tai säiläkirjoituksiksi. Ensimmäisiä rautaisia säilämerkkejä alkoi ilmaantua jo Suomessa merovingiajan lopulla ja ne yleistyivät 900-luvulla. Viikinkiajalla miekoissa oli monenlaisia kirjoituksia, kuten seppien nimiä, geometrisia tai symbolisia kuvioita ja epäsäännöllisiä merkkiyhdistelmiä. Rautaiset säilämerkit alkoivat 1000-luvulla olla epäsuosittuja ja tilalle tulivat kupariset, hopeaiset ja jopa kultaiset merkit.[2]

Muslimeilla on ollut samalla tekniikalla tehtyjä Koraanin säkeitä sapeleissaan. Nykyaikaisissa puukoissa voi olla lappeessa tekijän tunnus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paljastaako röntgenkään, mitä lukee Janakkalan miekkamiehen viikinkimiekassa? 4.9.2014. Yle Uutiset. Viitattu 4.9.2014.
  2. Moilanen, Mikko: Maskun Humikkalan miekkahaudat kalmistopiiri.wordpress.com. 8.3.2013. Viitattu 4.9.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]