Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys
Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä (engl. rules-based international order) on länsimaiden 2000-luvulla ajama maailmanjärjestys.
Termin on luonnehdittu olevan Yhdysvaltain Joe Bidenin ulkopolitiikan iskusana ja suunnattu etupäässä Kiinaa ja Venäjää vastaan. Bidenin ulkoministeri Antony Blinkenin mukaan Yhdysvaltain ulkopolitiikan päätavoite on ylläpitää Sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, jota Kiina uhkaa.[1]
Biden ja Boris Johnson julistivat toimivansa Sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän kautta yhteisessä lausunnossaan The New Atlantic Charter kesäkuussa 2021.[2]
Termiä on käytetty myös neljä kertaa Yhdysvaltain lausunnossa G7:n hallituksille, USA–EU-huippukokouksen julkilausumassa[3] ja kuuteen kertaan Naton Brysselin huippukokouksen lausumassa kesällä 2021[4].
Kesäkuussa 2022 Naton Madridin huippukokouksen lausumassa mainittiin Kiinan pyrkimään heikentämään Sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä.[5]
Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on samaistettu Kansainväliseen liberaaliin maailmanjärjestykseen (engl. liberal international order) tai nämä ovat toisiaan tukevia.[6]
Atlantic Councilin mukaan Sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen kehittivät johtavat demokraattiset liittolaiset toisen maailmansodan lopussa ja sitä syvennettiin laajennettiin uusilla valtiolla ajan myötä.
Järjestelmä perustuu joukkoon normeja ja periaatteita, jotka koskevat globaalia turvallisuutta, taloutta ja hallintoa. Siihen kuuluu joukko sääntöjä, jotka rohkaisevat rauhanomaiseen, ennustettavaan ja yhteistyöhaluiseen käytökseen liberaalien arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Siihen kuuluvat myös formaalit kansainväliset järjestöt, kuten YK ja Nato, jotka legitimisoivat ja joiden avulla tätä järjestystä pidetään yllä. Voimakkaiden demokraattisten valtioiden tehtävänä on ylläpitää ja puolustaa järjestelmää.[7]
Termiä on ilmeisesti käytetty ensimmäisen kerran 1989.
Se yleistyi Yhdysvaltain demokraattien kritiikkinä George W. Bushin Irakin sotaa vastaan, joka aloitettiin ilman YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää.[1]
Economist-lehden mukaan myös presidentti Donald Trump horjutti Sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ulkopolitiikallaan, kuten kauppasodalla Kiinan ja liittolaistensa kanssa, vetäytymällä Pariisin ilmastosopimuksesta, siirtämällä Yhdysvaltain Israelin suurlähetystön Jerusalemiin ja mitätöimällä sopimuksen Iranin kanssa ja neuvottelemalla Pohjois-Korean kanssa.[8]
»Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä on rauhan ja turvallisuuden edellytys sekä ihmisoikeuksien ja kehityksen tae. Jos lakkaamme puolustamasta tätä järjestelmää, lakkaa sekin puolustamasta meitä. Olisi suunnaton ja kauaskantoinen virhe päästää sääntöihin perustuva maailmanjärjestys luisumaan kohti kaaosta ja viidakon lakia.»
(Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n yleiskokouksen 69. yleiskeskustelussa New Yorkissa 24. syyskuuta 2014)
Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viittaukset Sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestykseen ovat pääasiassa korvanneet viittaukset kansainväliseen lakiin. Tätä uutta kielenkäyttöä on arvosteltu. Venäjä ulkoministeri Sergei Lavrov lausui tammikuussa 2019 että kansainvälisen lain universaalit normit on pyritty korvaamaan "sääntöihin perustuvalla järjestyksellä" ja että termi on vastikään kehitetty, jotta pystytään keksimään uusia sääntöjä poliittisen tilanteen muuttuessa, jotta voidaan painostaa erimielisiä maita ja jopa liittolaisia.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Peter Beinart: Opinion | The Vacuous Phrase at the Core of Biden’s Foreign Policy The New York Times. 22.6.2021. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
- ↑ The White House: The New Atlantic Charter The White House. 10.6.2021. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
- ↑ The White House: U.S.-EU Summit Statement The White House. 15.6.2021. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Brussels Summit Communiqué issued by NATO Heads of State and Government (2021) NATO. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Madrid Summit Declaration issued by NATO Heads of State and Government (2022) NATO. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Akshay Singh: Maintaining the Rules-Based International Order Is in Everyone’s Best Interests Centre for International Governance Innovation. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Jeffrey Cimmino: Strategic context: The rules-based international system Atlantic Council. 16.12.2020. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Donald Trump is undermining the rules-based international order The Economist. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n yleiskokouksen 69. yleiskeskustelussa New Yorkissa 24. syyskuuta 2014 Presidentti. Viitattu 21.9.2022.
- ↑ GPIL: Rules-based order v. international law? GPIL - German Practice in International Law. 20.1.2019. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)