Rutolan tukinsiirtolaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rutolan ylivientilaitoksen raunioita Myllylammen rannalla.

Rutolan tukinsiirtolaitos toimi 18921963 Lappeenrannan Rutolassa. Siirtolaitoksen avulla siirrettiin puuta Saimaan vesistöstä Kymijoen vesistöön. Uittoon käytettiin 110 kilometriä pitkää Valkealan Väliväylää joka johti Rutolasta Kuusankosken Marttilaan. Tukinsiirtolaitos ja sen yhteydessä toiminut saha kuuluivat W. Gutzeit & Co-yhtiölle (myöh. Enso-Gutzeit), joka osti Rutolan tilan 1892. Kaikkiaan Rutolan kautta kuljetettiin vuoteen 1963 mennessä lähes 100 miljoonaa tukkia ja uitto työllisti enimmillään jopa 1000 ihmistä vuodessa.

Tukit uitettiin Saimaan Rovonlahden rannasta Myllylampeen, josta ne nostettiin höyrykoneen käyttämän ylivientilaitteiston avulla Kärenlampeen. Täältä tukit laskettiin noin 800 metriä pitkää uittoränniä pitkin Jänköjärveen, josta alkoi niiden lauttaus Valkealan Väliväylän kautta kohti Kymijokea. Saimaan ja Myllylammen välille oli rakennettu 1890 Telataipaleen kaivanto, jonka ansiosta Myllylammen vedenpinta saatiin Saimaan pinnan tasolle. Tätä kaivantoa levennettiin vielä 1900-luvun alussa, jolloin laivoilla pääsi jo Myllylammelle.

Koska osa Saimaalta tuoduista tukeista ei olisi enää kestänyt uittoa Kymijoen suulle saakka, rakennettiin 1897 siirtolaitoksen viereen pieni yksiraaminen sahalaitos, joka käytti niitä raaka-aineenaan. Vuosina 1899-1900 tämän sahan tilalle rakennettiin uusi isompi saha Lapatonniemen itärannalle. Lapatonniemen saha rakennettiin uudestaan neliraamiseksi keskisuureksi sahaksi sen jälkeen, kun se tuhoutui tulipalossa 1911. Sahalla oli työssä 100-150 työntekijää. Saha-alueen eteläpuolella sijaitsivat sahan konttori, työntekijäin asunnot, koulu ja kauppa.

Rutolan saha suljettiin vanhentuneena jo 1932 ja puutavaran uitto Rutolan siirtolaitoksen kautta päättyi 1963. Sahan rakennuksia alettiin purkaa 1950-luvulla ja sahan entinen konttorirakennus tuhoutui tulipalossa 1980-luvulla. Rutolan sahasta on säilynyt yksi asuinkasarmi, 1900-luvun alusta peräisin oleva ns. kasöörien talo ja purettujen rakennusten perustuksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]