Routaeriste

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Routaeristettä käytetään rakentamisessa estämään maan routimista perustusten ympärillä. Eristeillä estetään pakkasen tunkeutumisen maaperään ja sitä kautta roudan aiheuttamat vauriot rakenteille.

Routiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Routiminen on maanpinnan liikkumista tai maan fysikaalisten ominaisuuksien muuttumista routaantumisen tai roudan sulamisen yhteydessä. [1]

Routiminen johtuu maaperässä olevan jäätyvän veden tilavuuden muutoksista. Kun vesi laajenee, liikkuvat maaperässä olevat kiinteät ainekset, mitä kutsutaan routaliikkeeksi. Routaliike voi puolestaan liikuttaa rakenteita ja aiheuttaa vaurioita rakennuksille tai teille.

Routimisen vaikutuksia voi vähentää eristeiden lisäksi myös rakentamalla routimattomalle tai vähän routivalle maapohjalle, esimerkiksi kalliolle. Myös rakenteiden perustaminen routarajan alapuolelle ehkäisee routavaurioita. [2]

Routaeristäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Routaeristeillä estetään maaperän jäätyminen halutulla alueella. Maan routaeristäminen alkoi lisääntyä, kun taloudelliset ja kestävät EPS-eristelevy, eli kansanomaisemmin styroksieristeet yleistyivät. Aikaisemmin routaa vastaan käytettiin esimerkiksi talon seinustalle kasattua lunta, mutta sulamisvedet altistivat rakenteita kosteusrasitukselle. Routaeristeet mitoitetaan siten, että ne kestävät maassa useita vuosikymmeniä. Eristyskyvyn on oltava rakennusten routaeristyksessä sellainen, että suojattavat rakenteet selviävät pahimmasta 50 vuoden aikajänteellä esiintyvästä routatalvesta. Routaeristeitä käytetään myös teiden ja muiden kulkuväylien routaeristykseen, jolloin ei tarvitse vaihtaa niin paljon routimatonta maa-ainesta (kalliomurska tms.). Teiden eristys mitoitetaan sallitun routanousun mukaan ja vähimmillään pyritään tasaiseen routanousuun, jolloin tien pinnoite ei vaurioidu.

Rakennusten perustusten routaeristyksessä routaeristeet asennetaan talon perustusten reunoille siten, että ne on kallistettu poispäin rakennuksesta. Tämä varmistaa, että levyille mahdollisesti kertyvä vesi valuu pois, eikä imeydy ajan kuluessa levyihin. Levyjen päälle levitetään n. 50 mm sorakerros(tai kalliomurska), jonka päälle tulee sadevesivalumilta suojaava muovi. Muovia ei saa asentaa suoraan eristeen päälle, koska maaperästä muovin alapinnalle tiivistyvä kosteus kastelisi eristeen.[3]. Perustusten routaeristyksen sijasta perustus voidaan upottaa niin syvälle että routa ei pääsen niin syvälle, eristeiden poisjättämisellä maaperän lämpötila myös on alhaisempi joka edesauttaa kellariseinien ja perustusten rakennusfysikaalista toimintaa, kuivattaen seinää/perustusta.

Routaeristemateriaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Routaeristeiden upotuskoe, EPS vs. XPS

Nykyään routaeristeinä käytetään yleisimmin EPS- ja XPS-eristeitä. EPS-levyjen etuna on edullisempi hinta, kun taas kestävämpi XPS on pitkäikäisempi.[4]

EPS[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPS-levyt ovat solurakenteeltaan harvempia kuin XPS, joten vesi tunkeutuu niihin helpommin. Eräässä tuotetestissä vuodelta 2011 on todettu EPS-levyillä jopa kolmen prosentin vedenimeytyvyyttä.[5] Vedenimeytyvyys on eristeissä merkittävä arvo, sillä vesi pienentää levyn eristyskykyä. EPS-levyjen valmistajia ovat mm. Soklex, Ruukki ja Thermisol. [6] Osittain testistä nousseen kohun vuoksi EPS-levyjen valmistajat ovat panostaneet tuotekehitykseen ja nykyisin saatavilla onkin myös EPS-routaeristeitä joiden vedenimeytyvyys on alle 1%. Vuodesta 2015 lähtien EPS-levyiltä on vaadittu SFS-7032 -standardin mukaisen sulatus-jäädytystestin tulokset. Testissä levyt jäädytetään ja sulatetaan 300 kertaa, minkä jälkeen niiden vedenimevyys ja puristuslujuus tarkistetaan.[7]

XPS[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

XPS-routaeristeissä käytetään suulakepuristustekniikkaa, jonka avulla solukoosta saadaan huomattavasti pienempi kuin EPS-materiaalissa. Samalla rakenteesta saadaan täysin yhtenäinen ja pinnasta tiivis. XPS-eristeet jäävät vedenimevyydessä noin 0,5 % luokkaan. XPS-materiaalin puristuslujuus on EPS-levyjä suurempi, minkä ansiosta sitä voidaan käyttää esimerkiksi teiden ja rautateiden routaeristykseen. Hinta XPS-levyillä on korkeampi kuin EPS:llä. Valmistajia ovat muun muassa Finnfoam, Helover, Onninen ja Saint-Gobain.[8]

Routaeristeillä on ollut vuodesta 2001 lähtien VTT-sertifionti, joka on määritellyt niiden ominaisuudet. Jatkossa eristeet sertifioidaan rakennustuotteille pakollisen yleiseurooppalaisen CE-merkinnän vaatimusten mukaisiksi.

Routaeristys tulevaisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Routaeristyksen merkitys tulee lisääntymään sitä mukaa kun talojen energiatehokkuus paranee. Etenkin passiivi- ja matalaenergiataloissa on kiinnitetty runsaasti huomiota lämmöneristykseen, jolloin maaperään ei karkaa yhtä paljon lämpöä kuin aiemmin. Tämä edellyttää entistä parempaa routaeristystä, jotta maa talon ympärillä pysyisi jäätymättömänä. Myös tuulettuvaa alapohjaa käyttävissä ns. rossipohjataloissa routaeristämiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta maaperän kylmyys ei aiheuttaisi kosteuden tiivistymistä alapohjaan. [9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hydrologia, Timo Huttula, Jyväskylän yliopisto, 2011
  2. Savonia Ammattikoulu, Routa ja routivuus
  3. TM Rakennusmaailma 8/11, Routaeristämisen merkitys kasvussa
  4. TM Rakennusmaailma 8/11, Routaeristämisen merkitys kasvussa
  5. TM Rakennusmaailma 8/11, Liikaa laatupoikkeamia, vertailussa routaeristeet, solupolystyreeni
  6. EPS-eristeet, mitä EPS on?
  7. M-Plast Oy - Asiakaskirje Marraskuu 2014 m-plast.fi.
  8. Rakennustieto, XPS-eristeet
  9. TM Rakennusmaailma 8/11, Routaeristämisen merkitys kasvussa

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • TM Rakennusmaailman routaeristelevyjen vertailutesti: Liikaa laatupoikkeamia: Vertailussa routaeristeet, solupolystyreeni, TM Rakennusmaailma 8/2011