Robert Drew

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Robert Lincoln Drew
Henkilötiedot
Syntynyt 15. helmikuuta 1924
Toledo, Yhdysvallat
Kuollut 30. heinäkuuta 2014 (90 vuotta)
Sharon, Yhdysvallat
Ohjaaja
Aktiivisena 1955–2014
Aiheesta muualla
www.drewassociates.net
IMDb
Elonet

Robert Lincoln Drew (15. helmikuuta 1924 Toledo, Yhdysvallat30. heinäkuuta 2014 Sharon, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen dokumenttiohjaaja. Hänet tunnetaan cinéma veritén (Yhdysvalloissa direct cinema) isänä[1][2][3] Kuusi hänen elokuvaansa on arkistoitu Academy of Motion Pictures Arts and Sciencesiin,[4] ja kaksi Yhdysvaltojen kongressin kirjaston luetteloon National Film Registry.[5] Hän on saanut muun muassa International Documentary Associationin elämäntyöpalkinnon.[6]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drew'n isä Robert Woodsen Drew myi työkseen elokuvia ja oli lentäjä. Hänellä oli vesilentokoneyritys. Drew asui lapsena etupäässä Fort Thomasissa Kentuckyssa. High schoolin keskeytettyään hän liittyi 1942 Yhdysvaltojen ilmavoimiin[7]. Hän oli 19-vuotiaana Italiassa taistelulentäjänä.[3] Silloin hän tutustui Ernie Pyleen, mikä oli tärkeä kokemus lentäjälle, josta tulisi toimittaja. Hän sai osumaan ja putosi linjojen taakse, jossa hän joutui olemaan yli kolme kuukautta. Yhdysvaltoihin palattuaan hän työskenteli First Fighter Groupissa. Hän kirjoitti artikkelin Life-lehdelle sotakokemuksistaan ja sai sen kustantajalta Time Inc:iltä työtarjouksen.[3]

Lifessa Drew työskenteli kirjoittavana toimittajana ja päällikkötoimittajana ja sai 1955 Nieman Fellowshipin Harvardin yliopistoon,[8] jossa hän keskittyi kahteen kysymykseen: Miksi dokumenttielokuvat ovat niin tylsiä? Miten niistä saataisiin kiinnostavia?[9]

Drew perusti Timeen yksikön toteuttamaan ajatustaan, että elokuvan on noudatettava sanan logiikan sijasta kuvan logiikkaa. Drew visioi – kuten hän kertoi haastattelussa 1962[10] – dokumentin muodon, joka "hylkäisi sana logiikan ja löytäisi draaman logiikan, jolla esitetään, miten tapahtumat todellisuudessa etenivät”. Syntyisi ”teatteri jossa ei ole näyttelijöitä, näytelmä jolla ei ole näytelmäkirjailijaa, raportti joka ei esittäisi yhteenvetoa eikä mielipidettä, syntyisi keino tarkastella ihmisten elämää merkittävinä hetkinä siten, että voitaisiin tehdä päätelmiä ja nähdä totuus siten kuin vain oman kokemuksen kautta on mahdollista”.

Samoinin aikoihin Drew perusti yrityksen Drew Associates .[11] Eräitä hänen varhaisia kokeilujaan esitettiin The Ed Sullivan Showssa ja The Jack Paar Showssa.[11] Drew Associatesissa olivat mukana Richard Leacock, D. A. Pennebaker, Terence Macartney-Filgate ja Albert and David Maysles. He tekivät teknisiä kokeiluja, synkronoivat kameran ja äänen kellon avulla.

Drew Associatesin tunnetuimpia elokuvia on Primary (1960), joka on dokumenttielokuva Wisconsinin esivaalista, jossa ehdokkaina olivat Hubert Humphrey ja John F. Kennedy. Sen katsotaan olevan ensimmäisiä direct cinema -dokumentteja. Kriitikko Matt Zoller Seitzin mukaan Primarylla "on ollut samanlainen valtavan suuri vaikutus nonfiction-elokuvaan kuin Birth of a Nationilla oli fiktioelokuvantekoon".[12]

Rotuerottelua kannattanut Alabaman kuvernööri George Wallace sulki 11. kesäkuuta 1963[13] Alabaman yliopisto sisäänkäynnin asettumalla seisomaan oven eteen. Tuomioistuimen päätöksen uhmaaminen nousi pian Yhdysvalloissa valtakunnalliseen julkisuuteen. Drew Associatesilla oli kuvaaja presidentin toimistossa, ja hän kuvasi kokouksen, jossa kriisiä käsiteltiin. Filmi esitettiin televisiossa lokakuussa 1963. Crisis: Behind a Presidential Commitment kiihdytti keskustelua Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeestä ja myös käynnisti syvällisen keskustelun cinéma veritén ja direct cineman poliittisesta voimasta. Poliitikot eivät enää helposti päästäneet dokumenttien tekijöitä kuvaamaan.

Drew sai presidentti John F. Kennedyn suostumaan siihen, että dokumenttia Crisis: Behind a Presidential Commitment (1963) varten hänen kuvaajansa pääsivät kuvaamaan avoimesti Valkoiseen taloon, ja kuvaajat (joukossa Gregory Shuker ja Richard Leacock) veivät kamerat presidentin toimistoon ja rotuerottelun lopettamista vastustavan Alabaman kuvernöörin George Wallacen kotiin. "Ehdotin, että seuraava elokuva tehtäisiin hänestä presidenttinä, joka joutuu hoitamaan kriisitilannetta", Drew on muistellut. "'Tehdään vain', Wallace vastasi, 'Voisinko muistella, mitä tapahtui Valkoisessa talossa sen vuorokauden aikana, joka edelsi Rooseveltin sodanjulistusta Japanille?'"[14]

Filmissä on avoin presidentin kokous, jossa käsiteltiin Wallacen aiheuttamaa kriisiä, joka syntyi, kun hän yritti estää afroamerikkalaisten opiskelijoiden pääsyn Alabaman yliopistoon. Filmi esitettiin lokakuussa 1963 ABC:n kanavalla, ja se nostatti arvosteluryöpyn, jonka syynä oli kameroiden päästäminen Valkoiseen taloon.

Drew'n elokuvia on esitetty useilla yhdysvaltalaisilla kanavilla[15] ja elokuvajuhlilla eri puolilla maailmaa. Elokuvaohjaaja Ridley Scott sanoo, että hänen nuoruudenkokemuksensa työskentelystä Drew Associatesin avustajana oli käännekohta, joka sai hänet siirtymään muotoilusta elokuvan pariin.[16]

Drew on tehnyt kymmeniä dokumenttielokuvia ja saanut runsaasti palkintoja. Hänen aiheitaan ovat olleet kansalaisoikeudet, muut yhteiskunnalliset kysymykset, politiikka, musiikki, tanssi ja niin edelleen. Elokuva From Two Men and a War[17] kertoo hänen omista kokemuksistaan taistelulentäjänä toisessa maailmansodassa ja siitä, kuinka hän tutustui Ernie Pyleen.

Filmografia (valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Key Picture (Magazine X) (1954)[3]
  • American Football (1957)[3]
  • The B-52 (1957)[3]
  • Balloon Ascension (1958)[3]
  • Weightless (1958)[3]
  • Bullfight (1959)[3]
  • On the Pole (1960)[3]
  • Yanki No! (1960)[3]
  • Primary (1960), Best Documentary, Flaherty Award; Blue Ribbon Award, American Film Festival; Outstanding Film, London Film Festival[3] National Film Registry of the Library of Congress[5]
  • Adventures on the New Frontier[14]
  • The Children Were Watching (1961)[3]
  • Petey and Johnny (1961), Outstanding Film, London Film Festival[3]
  • Mooney vs. Fowle (1961), Outstanding Film, London Film Festival[3]
  • On the Pole: Eddie Sachs (1961)[3][14]
  • The Chair (1962), First Prize, Cannes Film Festival[3]
  • Blackie (1962)[14]
  • Nehru (1962)[3]
  • The Aga Khan (1962)[3]
  • Susan Starr (1962)[3]
  • Jane (The Jane Fonda Story) (1962)[3]
  • Crisis: Behind a Presidential Commitment (1963); National Film Registry of the Library of Congress;[5] First prize, Venice Film Festival; Cine Golden Eagle; First Prize, International Documentary Film Festival, Bilbao[3]
  • Faces of November (1964), First prize, Venice Film Festival[3]
  • Storm Signal (1966), First prize, Venice Film Festival[14]
  • Man Who Dances (1968), First Prize, International Cinema Exhibition, Bilbao,[3] Cine Golden Eagle, Emmy Award, National Academy of Television Arts and Sciences[15]
  • Duke Ellington (1968), Cine Golden Eagle[3]
  • The New Met (1968), First Prize, International Cinema Exhibition, Bilbao; Cine Golden Eagle[3]
  • Jazz: The Intimate Art (1969), Cine Golden Eagle[3]
  • The Space Duet of Spider and Gumdrop (1969), Cine Golden Eagle[3]
  • Martian Investigations (1969), Cine Golden Eagle[3]
  • Parade of the Tall Ships (1976), Cine Golden Eagle[3]
  • Kathy's Dance (1977), Cine Golden Eagle; Silver Hugo, Chicago Film Festival; Blue Ribbon Award, American Film Festival,[3]
  • Talent for America (1978)[3]
  • Grasshopper Plague (1979)[3]
  • Maine Winter (1979)[3]
  • One Room Schoolhouse (1979)[3]
  • Herself, Indira Gandhi (1982), Cine Golden Eagle[3]
  • Fire Season (1982)[3]
  • Warnings from Gangland (1984–1985)
  • Marshall High Fights Back (1984–1985), Cine Golden Eagle; Emmy nomination; First Prize, Education Writers Association[3]
  • Shootout on Imperial Highway (1984–1985)[3]
  • The Transformation of Rajiv Gandhi (1985–1986)[3]
  • For Auction: An American Hero (1985–1986), Best Documentary, DuPont-Columbia Award; Cine Golden Eagle; Emmy nomination[3]
  • Your Flight is Cancelled (1987–1988)[3]
  • Messages from the Birds (1987–1988)[3]
  • River of Hawks (1987–1988)[3]
  • London to Peking: The Great Motoring Challenge (1989–1990)[3]
  • Life and Death of a Dynasty (1990–1991), Cine Golden Eagle[3]
  • From Two Men and a War (2005)[17]
  • A President to Remember (2007)[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ohjaaja Robert Drew on kuollut. Helsingin Sanomat 1.8.2014 sivu B 3
  2. Gyimah David Dunkley: Ten things you need to know before having a conversation about changing the news True Video. David Dunkley Gyimah. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at O'Connell P.J.: Robert Drew and the Development of Cinema Verite in America, s. 5–9. Southern Illinois University Press. ISBN 0809317796. (englanniksi)
  4. Films Preserved by the Academy Film Archive Academy of Motion Pictures Arts and Sciences. (englanniksi)
  5. a b c National Film Registry Titles National Film Preservation Board. Library of Congress. (englanniksi)
  6. Määritä nimeke! The Paley Center. (englanniksi)
  7. Robert Drew, Documentarian Who Fathered Cinema Verite, Dies at 90 variety.com. Variety. (englanniksi)
  8. Robert Drew: Nieman Reports | A Nieman Year Spent Pondering Storytelling Nieman.harvard.edu. (englanniksi)
  9. Drew Robert: A Nieman Year Spent Pondering Storytelling Nieman Reports. Harvard University. (englanniksi)
  10. Filmmaker Robert Drew discusses his ideas that created American cinema verite (1962) Vimeo. (englanniksi)
  11. a b Newcomb Horace: Encyclopedia of Television. Routledge. ISBN 978-1579583941. (englanniksi)
  12. Seitz Matt Zoller: Filmmaker Robert Drew on light cameras and light rifles. New York Press. New York Press. (englanniksi)
  13. "Wallace in the Schoolhouse Door", National Public Radio
  14. a b c d e Film Library Drew Associates. Drew Associates. (englanniksi)
  15. a b Drew, Robert Museum of Broadcast Communications. Museum of Broadcast Communications. (englanniksi)
  16. Ridley Scott's American Gangster Coming Soon.Net. Coming Soon. (englanniksi)
  17. a b From Two Men and a War Tribeca Film Festival. Tribeca Film Festival. (englanniksi)
  18. Sutton Ron: JFK Redux: From Two Men and a War Documentary.org. International Documentary Association. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Robert Drew