Riian tuomiokirkko

Riian tuomiokirkko vuonna 2004.

Riian tuomiokirkko (latv. Rīgas Doms, Rīgas Svētās Marijas katedrāle; saks. Dom zu Riga, Kathedrale St. Marien zu Riga) on kirkko Latvian pääkaupungissa Riiassa. Se on Latvian evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan istuin. Neitsyt Marialle omistetun katolisen kirkon Väinäjoen eli Daugavan itärannalle rakennutti Liivinmaan piispa Albert von Buxhövden, ja sen peruskivi muurattiin 25. heinäkuuta 1211.

Arkkitehtuuriltaan Riian tuomiokirkko yhdistelee romaanista-, varhaisgotiikan-, barokin- sekä jugend-arkkitehtuuria. Se on sekä Latvian että Baltian maiden suurin kirkkorakennus sekä yksi Baltian vanhimmista uskonnollisista rakennuksista. Rakennus on kokenut historiansa aikana monia muutoksia. Rakennuksen arkkitehtuuriin lisättiin myöhemmin gotiikan ja barokin piirteitä, ja sisätiloja muutettiin 1600-luvulla luterilaisten perinteiden mukaisiksi.

Riian siluetti vuonna 1547 – Kolme kirkontornia: vas. Pyhän Jaakobin katedraali, Riian tuomiokirkko ja Pyhän Pietarin kirkko.

Riian katedraali, pohjoisjulkisivu katedraaliaukion (Doma laukums)puolelta vuonna 2025.

Luterilainen teologi David Caspari (1648–1702) toimi tuomiokirkkokoulun rehtorina 1600-luvun lopulla. Myös hänen poikansa Georg Caspari (1683–1743) työskenteli tuomiokirkossa.

Riian tuomiokirkon keskilaiva.

Historiallisesti Riian tuomiokirkossa oli Liivinmaan arkkipiispan istuin aina vuoteen 1561 asti, jolloin Puola-Liettualle kuulunut Liivinmaa tuli Ruotsin hallintaan. Kirkossa on muistotauluja ja hautauksia 1500–1800 -luvuilta kuten vapaaherrallisen von Rapp, vapaaherrallisen von Mengden ja vapaaherrallisen von Wolf -suvun sekä von Tiefenhausen, von Bötticher, von Löwenstern, von Himsel, von Dreilingen ja von Beckendorff -suvun jäsenten muistotauluja.

Vuoden 1923 kansanäänestyksen seurauksena luterilainen kirkko joutui jakamaan tuomiokirkon roomalaiskatolisen kirkon kanssa, mutta tämä päätös kumottiin vuoden 1931 kansanäänestyksessä, jolloin kirkko palautettiin luterilaiselle kirkolle.

Riian katedraalin keskilaiva ja urut alttarilta päin katsottuna.

Latvian sosialistisen neuvostotasavallan aikana vuosina 1959–1962 jumalanpalvelukset kiellettiin, tuomiokirkko toimi konserttisalina ja alttari purettiin. Tuomiokirkon eteläsiivessä toimi Riian historian ja merenkulun museo. Vuosina 1981–1984 kirkon penkit muutettiin ennalleen alttarin suuntaisiksi ja urut uusittiin. Tuomiokirkko avattiin uudelleen jumalanpalveluskäyttöön vuonna 1991, ja sitä käyttää Latvian evankelis-luterilainen kirkko.

Riian tuomiokirkon saarnatuoli.

Nykyään Riian tuomiokirkko on Latvian ekumeenisten jumalanpalvelusten pääpaikka. Se on myös yksi Riian vilkkaimmista musiikin esityspaikoista ja siellä on runsaasti historiallisia, arkkitehtonisia, kulttuuri- ja taide-aarteita eri vuosisadoilta.

Vuonna 2011 kirkkosalin yläpuolella oleva kuparikate uusittiin. Vuonna 2015 myös tornin ulkopinta päällystettiin uudelleen ja sen puinen tukirakenne uusittiin.

Kuvagalleria

• 
  Katedraalin läntinen julkisivu.
• 
  Katedraalin läntinen pääsisäänkäynti.
• 
  Katedraalin tornin tuuliviiri.
• 
  Katedraalin kukko-tuuliviiri.
• 
  Riian katedraalin pylväskäytävä piha.
• 
  Riian katedraalin pylväskäytävä piha, eteläsivussa piispa Albertin patsas. Takana näkyy länsitorni.
• 
  Piispa Albert von Buxhoevdenin patsaan kopio eteläseinällä, pylväskäytävä pihalla, Karl Hans Bernewitz.
• 
  Riian katedraalin pylväskäytävä piha.
• 
  Riian katedraalin pylväskäytävä piha.
• 
  Riian katedraalin pylväskäytävä piha.
• 
  Riian katedraalin alkuperäinen kukko-tuuliviiri.
• 
  Riian katedraalin pylväskäytävä piha.
• 
  Riian katedraalin pylväskäytävä piha.
• 
  Von Rosen suvun vaakuna katedraalin pylväskäytävä pihassa.
• 
  Riian katedraalin pylväskäytävä piha.

Katso myös

• Riian arkkihiippakunta

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Riian tuomiokirkko Wikimedia Commonsissa