Reino Kesseli
Reino Kesseli (21. huhtikuuta 1925 Kaukola Ojajärvi – 14. kesäkuuta 1984 Ylöjärvi) oli suomalainen metsätyömies ja moottorisahataiteilija.
Kesseli teki elämäntyönsä metsään ja metsätöihin liittyen. Palveltuaan jatkosodassa kenttätykistössä tykkimiehenä hän Karjalan evakkona asettui sodan jälkeen asumaan Parkanon Vahojärvelle vuonna 1945. Naimisiin Kesseli meni vuonna 1947 Vahojärveltä kotoisin olevan Lyyli Kesselin ( 3. heinäkuuta 1928 Parkano – 24. lokakuuta 2005 Ylöjärvi, o.s. Kivioja) kanssa ja he saivat kymmenen lasta. Vuonna 1951 Kesseli osallistui Parkanon kunnan hakkuumestaruuskisoihin ja voitti ne tekemällä viiden päivän kilpailussa tuloksen 79,6 m³ puolipuhdasta paperipuuta (1040 rankaa, jotka 2,40 m pitkiä) [1]. Kesseli työskenteli 1950-luvulla Ylöjärven–Nokian metsänhoitoyhdistyksellä metsätöissä ja samalla ohjasi työkalumestarina metsätyövälineiden kunnostamista kursseilla Pirkanmaan alueella [2].
Metsätöiden hakkuutehokkuus alkoi Suomessa nousta 1950-luvun puolivälin tienoilta alkaen kun markkinoille tuli entistä enemmän kevyempiä moottorisahamalleja [3], [4]. Kesseli hankki ensimmäisen moottorisahansa vuonna 1951. Hän alkoi Oy Scanport Ab:n ja sitten Hankkijan myyntiedustajana 1960-luvun alkupuolelta lähtien kiertää ympäri Suomea esitellen ja myyden moottorisahoja (Canadien, Solo, Jobu) mm. koneliikkeissä ja maatalousnäyttelyissä.
Joensuun maatalousnäyttelyiden aikana syksyllä 1962 Kesseli sai idean alkaa sahata puu-ukkoja, jotta potentiaaliset moottorisahan ostajat olisivat pysähtyneet messuosaston kohdalle ja kiinnostuneet tekemään sahakauppoja. Vuosien 1962–1977 aikana Kesseli teki moottorisahalla erilaisia puu-ukkoja, lintuja, maljakoita ja jakkaroita sadoittain ympäri maata. Reino Kesseli on moottorisahataiteilijoidemme pioneerihenkilöitä [5].
Syksyllä 1968 Kesseli esiintyi Helsingin kansainvälisillä messuilla yhdessä norjalaisten hiihdon olympiavoittajien Harald Grönningenin ja Odd Martinsenin sekä maailmanmestari Gjermund Eggenin kanssa tehden pr-työtä Hankkijan konevalikoimiin siirtyneelle Jobu-sahamerkille.
Kauppaneuvos Kalle Kaihari tilasi vuonna 1970 Kesseliltä suurikokoisen moottorisahalla tehtävän veistosryhmän. Se luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle hänen 70-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Kesseli sahasi luonnollista kokoa olevan veistosryhmän ylöjärveläisestä massiivisesta noin 160-vuotiaasta männystä. Veistosryhmä esittää presidentti Kekkosta seisomassa pöydän päässä leikaten palvilihaa ja kaksi miestä istuu pöydän ääressä. Veistosryhmä on nykyään nähtävänä Orimattilassa Urho Kekkosen arkiston yhteydessä savusaunan terassilla. [6] [7].
Innoitusta työhönsä ja hyvinvointiin Kesseli sai metsästä ja luonnosta. Itärajan taakse jäänyt pieni kotitalo Karjalassa sijaitsi kauniin erämaajärven, Ojajärven, rannalla ja tämä luontosuhde vaikutti Kesseliin voimakkaasti. Kalastus ja marjastus olivat hänen suuria intohimojaan. Metsässä kulkiessa hän pystyi nimeämään kasveja niiden latinalaisilla nimillä ja tarkka katse löysi maastosta mitä erikoisimpia pahkoja. Koululaisena Kesseli osallistui Ojajärvellä maatalouskerhotoimintaan ja oli läpi elämänsä kiinnostunut puutarhanhoidosta. Kesseli osallistui Pirkan Hiihtoon yhdeksän kertaa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ylä-Satakunta 2.11.1951, Parkanolaiselle Reino Kesselille paras tulos hakkuumestaruuskilpailujen karsinnoissa. S. 2
- ↑ Viitasaari, Pertti, Käärmekiila ja taikapeili. Metsän mahti: Metsätöiden ja niiden oppimisen historiaa. Juha Maasola. Metsätähti. Jyväskylä. 1996. S. 168–169.
- ↑ Riikilä, Mikko, Moottorisaha sata vuotta Suomessa. Metsäkustannus. 2014.
- ↑ Roiko-Jokela, Heikki ja Erkki Laitinen. Metsätalouden koneistaminen ja luonto. Vuosilusto 7. Metsien ja muistojen koneet. Koneellisen metsätalouden historiaa. Lusto Suomen Metsämuseo ja Metsähistorian Seura. Jyväskylä 2008. S. 47–59.
- ↑ Parpola, Hannu ja Helge Heinonen, Siitä vaan moottorisahalla sanoi Reino Kesseli. Kaatoi männyn ja teki puu-ukon. Apu-lehti, no. 46, 14.11.1969. S. 51–53.
- ↑ Moottorisahataiteilijan lahja 70-vuotiaalle presidentille. Tasavallan päämiehen puu-ukot. YV (Osuuspankin asiakaslehti), no. 11, 1970. S. 57.
- ↑ Kemppainen, Jouni K. Yöni Urhon sängyssä. HS kuukausiliite 10, no. 474, lokakuu 2011. S. 84–91.