Rasiakilpikonnat
| Rasiakilpikonnat | |
|---|---|
 Cuora pani |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
| Alalahko: | Pystytaivuttajat Cryptodira |
| Heimo: | Geoemydidae |
| Alaheimo: | Geoemydinae |
| Suku: |
Rasiakilpikonnat Cuora Gray, 1856 |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Rasiakilpikonnat (Cuora)[1][2] on Geoemydidae-heimoon kuuluva kilpikonnasuku.
Rasiakilpikonnalajit ovat melko pienikokoisia kilpikonnia, jotka elävät Aasiassa kuivalla maalla tai rannoilla. Niitä on pyydystetty lemmikkieläimiksi ja aasialaisen lääketieteen käyttöön.[3]
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut monet sukuun kuuluvat lajit äärimmäisen uhanalaisiksi ja viisi lajia on maailman 25 uhanalaisimman kilpikonnalajin joukossa.[4][5] Tähän sukuun kuuluvia kilpikonnia myydään paljon laittomasti Vietnamissa ja Kiinassa, mikä lisää suojelutoimien tarvetta.[6]
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sukuun kuuluu noin 17 lajia. Lisäksi on luonnossa syntyneitä risteymiä. Monet lajeista on löydetty vasta 1980-luvulla tai sen jälkeen.[7][4]
- Cuora amboinensis (Daudin, 1801)
- Cuora aurocapitata Luo & Zong, 1988
- Cuora bourreti Obst & Reimann, 1994
- Cuora couro (Leschenault de la Tour in Schweigger, 1812)
- Cuora cyclornata Blanck, McCord & Le Minh, 2006
- Cuora flavomarginata (Gray, 1863)
- Cuora galbinifrons Bourret, 1939
- Cuora lineata (McCord & Philippen, 1998)
- Cuora mccordi Ernst, 1988
- Cuora mouhotii (Gray, 1862)
- Cuora pani Song, 1984
- Cuora philippinensis (Blanck et al. 2023)
- Cuora picturata Lehr, Fritz & Obst, 1998
- Cuora praschagi (Blanck et al. 2023)
- Cuora trifasciata (Bell, 1825)
- Cuora yunnanensis (Boullenger, 1906)
- Cuora zhoui Zhao,Zhou & Ye 1990
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hannu Lehtonen (päätoim.): Maailman luonto: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, s. 225, 290. Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6505-X.
- ↑ EU:n CITES-lajilistat Suomen Herppiharrastajat. Viitattu 2.12.2023.
- ↑ Brian D. Horne, Colin M. Poole and Andrew D. Walde (toim.): Conservation of Asian Tortoises and Freshwater Turtles: Setting Priorities for the Next Ten Years (s. 5) CITES. 2011. Viitattu 3.12.2023.
- ↑ a b Cuora Cuora Conservation Center. Viitattu 2.12.2023.
- ↑ Turtles in Trouble The World’s 25+ Most Endangered Tortoises and Freshwater Turtles — 2018. 2018. Viitattu 2.12..2023.
- ↑ The Cuora Box Turtle Project Asian Turtle Program. Viitattu 2.12.2023.
- ↑ Cuora Reptile Database. Viitattu 2.12.2023.
|