Rakkosammal
| Rakkosammal | |
|---|---|
_8170.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Sammalet Bryobionta |
| Kaari: | Maksasammalet Marchantiophyta |
| Heimo: | Cephaloziaceae |
| Suku: | Rakkosammalet Nowellia |
| Laji: | curvifolia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Nowellia curvifolia |
|
Rakkosammal (Nowellia curvifolia) on maksasammallaji, joka on saanut nimensä rakkomaisista lehdistään.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakkosammal on pienikokoinen sammal, joka voi esiintyä vaaleanvihreänä tai punaruskeana. Sen kylkilehdet ovat kaksiliuskaiset, koverat ja muistuttavat säkkejä, kun taas vatsalehtiä ei ole. Tämä sammal muodostaa nauhamaista kasvustoa. Rakkosammal on lyhyt, noin 1-2 senttimetriä pitkä ja kapea, alle 1 millimetrin levyinen. Se kasvaa maahan levittäytyvinä, mattomaisina kasvustoina. Rakkosammalta löytyy vanhoista havumetsistä, korvista, lammen rannoilta ja suon reunoilta kasvamassa lahoavilla puilla.[2]
Vain harvat rakkosammallajit voidaan tunnistaa etäältä, mutta rakkosammal saattaa usein saada kokonaiset puunrungot punertaviksi ja se on silloin erittäin helposti tunnistettavissa. Tarkempi tutkimus paljastaa, että jokainen lehti on syvästi kovera. Yksittäiset verso-osat, jotka ovat 0,5–1 mm leveitä, voivat olla tummanpunaisia tai sekoitus punaista ja vihreää; osa versoista syvässä varjossa voi olla kokonaan ilman punaisia värejä. Lehdet ovat usein alle 1 mm leveitä ja pitkiä. Itiöpesäkkeet ovat todennäköisesti yleisiä, mutta niitä on vaikea havaita.[3] Nimensä rakkosammal on saanut lehtiensä syvistä koveroista, jotka muistuttavat säkkejä ja voivat kerätä vettä.[4]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa rakkosammalta esiintyy maan etelä- ja keskiosassa Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan korkeudelle. Laji kasvaa yleisimmin vanhoissa metsissä tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla sekä toissijaisesti myös korpien, rämesoiden ja muiden kangasmetsien vanhoissa metsissä. Rakkosammal elää lahopuulla ja on Suomessa taantunut vanhojen metsien ja lahopuun vähenemisen vuoksi.[1]
Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakkosammal on vaarassa lahopuun vähenemisestä metsissä sekä metsien ojituksista ja hakkuista, jotka kuivattavat metsien ilmastoa. Suurin osa tiedossa olevista rakkosammalen kasvupaikoista sijaitsee suojelualueilla.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen Lajitietokeskus: Rakkosammal – Nowellia curvifolia laji.fi. Viitattu 24.8.2023.
- ↑ Luopioisten kasvisto www.luopioistenkasvisto.fi. Viitattu 1.10.2023.
- ↑ Bosanquet, Sam: Nowellia curvifolia (pdf) britishbryologicalsociety.org.uk. Viitattu 1.10.2023.
- ↑ a b Rakkosammal (pdf) Suomen ympäristökeskus SYKE. Viitattu 1.10.2023.