Women in love – rakastavaisia
| Women in love – rakastavaisia | |
|---|---|
| Women in Love | |
 |
|
| Ohjaaja | Ken Russell |
| Käsikirjoittaja | Larry Kramer |
| Perustuu | D. H. Lawrencen romaaniin |
| Tuottaja | Larry Kramer |
| Säveltäjä | Georges Delerue |
| Kuvaaja | Billy Williams |
| Leikkaaja | Michael Bradsell |
| Tuotantosuunnittelija | Ken Jones |
| Pukusuunnittelija | Shirley Ann Russell (käännä suomeksi) |
| Lavastaja | Luciana Arrighi |
| Koreografi | Terry Gilbert |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tuotantoyhtiö | Brandywine Productions |
| Levittäjä | United Artists |
| Ensi-ilta | 1969, Suomessa 1970 |
| Kesto | 130 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Women in love – rakastavaisia (tv-esityksessä Rakastavaisia, alkuperäisnimi Women in Love) on Ken Russellin ohjaama romanttinen draamaelokuva vuodelta 1969. D. H. Lawrencen romaaniin Rakastuneita naisia perustuvan brittielokuvan on käsikirjoittanut ja tuottanut Larry Kramer, ja sen pääosia näyttelevät Glenda Jackson, Jennie Linden, Alan Bates ja Oliver Reed.[1][2]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1920-luvun englantilaisessa kaivoskaupungissa eristäytyneen yläluokan ihmiset elävät aistiensa ja tunteidensa myllerryksessä. Tarinan toisena tapahtumapaikkana ovat Sveitsin Alpit.[2]
Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Alan Bates | … | Rupert Birkin |
| Oliver Reed | … | Gerald Crich |
| Glenda Jackson | … | Gudrun Brangwen |
| Jennie Linden | … | Ursula Brangwen |
| Eleanor Bron | … | Hermione Roddice |
Lähde: [1]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Glenda Jackson voitti roolistaan parhaan naispääosan Oscar-palkinnon, minkä lisäksi elokuva tuotti ehdokkuudet parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksesta, ohjauksesta ja kuvauksesta.[3] Brittiläisessä Bafta-palkintogaalassa elokuva sai 11 ehdokkuutta muttei voittanut yhdessäkään kategoriassa[4]. Golden Globessa elokuva palkittiin parhaana ei-englanninkielisenä elokuvana, ja lisäksi Russell oli ehdolla ohjauksesta ja Jackson naispääosasta[5].
Jotkut Lawrence-tutkijat kuten F. R. Leavis pitivät eroottisesti rohkeaa elokuvaa aikoinaan suorastaan häväistyksenä kirjailijan tekstille.[2] Helsingin Sanomien kriitikko suhtautui elokuvaan jo tuoreeltaan suopeasti vuonna 1970[6], ja sen tv-esityksen alla 1983 Mikael Fränti kuvaili elokuvaa aistilliseksi ja eroottiseksi: ”Rakastavaisia on Russellin paras, hallituin ja sivistynein elokuva, jossa erinomainen näyttelijänelikko – – antaa kaikkensa peliin niin henkisesti kuin fyysisesti, väistelemättä tippaakaan edes rajuja seksikohtauksia.”[2]
The New York Timesin kriitikot valitsivat elokuvan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Women in love – rakastavaisia Elonet. Viitattu 4.5.2021.
- ↑ a b c d Fränti, Mikael: Lawrencen Rakastuneita naisia komeana, aistillisena elokuvana. Helsingin Sanomat, 9.5.1983, s. 48. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Women in Love awardsdatabase.oscars.org. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Women in Love British Academy Awards (BAFTAs). Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Women in Love Golden Globes Awards. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Elokuvakierros. Helsingin Sanomat, 20.3.1971, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 4.5.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Women in Love (1970) British Film Institute – BFI. Viitattu 4.5.2021. (englanniksi)
- Travers, James: Women in Love (1969), Ken Russell FrenchFilms.org. Viitattu 4.5.2021. (englanniksi)
- Robson, Jeff: Women In Love Eye For Film. 20.10.2015. Viitattu 4.5.2021. (englanniksi)'
- Women in Love 1969 Letterboxd. Viitattu 4.5.2021. (englanniksi)'