Rahapuu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rahapuu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Maksaruohokasvit Crassulaceae
Suku: Paunikot Crassula
Laji: ovata
Kaksiosainen nimi

Crassula ovata
(Mill.) Druce

Synonyymit
  • Crassula portulacea
Katso myös

  Rahapuu Wikispeciesissä
  Rahapuu Commonsissa

Rahapuu eli rahapaunikko (Crassula ovata, syn. Crassula portulacea) on maksaruohokasvien heimoon kuuluva kasvi. Rahapuu on mehikasvi, sillä se varastoi runsaasti vettä lehtiinsä. Rahapuu on helppohoitoinen ja suosittu huonekasvina. Se vaatii paljon valoa ja vähän vettä.[1] Sillä on myös suomenkielinen lempinimi ”paratiisipuu”.[2]

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahapuun tumman- tai harmaanvihreät lehdet ovat 30–90 mm pitkiä ja 18–40 mm leveitä, usein punertavia reunoistaan,[3] soikeita, paksuja ja pinnaltaan vahamaisia. Ne kasvavat paksusta vihreästä tai vihreän ruskehtavasta varresta, jossa on vanhemmiten ruskeita poikkiraitoja.[1] Lehdet varastoivat muiden mehikasvien tavoin vettä, minkä ansiosta rahapuu kestää hyvin kuivuutta. Rahapuut kasvavat hitaasti, mutta voivat suotuisissa olosuhteissa kasvaa 1–3 metrin korkuisiksi, huonekasveina ne harvoin yltävät metriä korkeammaksi.[4] Alimmat lehdet kuivuvat ja putoavat pois puun kasvaessa. Rahapuu kukkii vain harvoin ja vanhempana, ja rahapuun ollessa huonekasvina kukkiminen edellyttää, että kasvi on ollut talven viileässä (12–15 °C) ja kuivassa lepoajan. Kukkiessaan rahapuu kasvattaa pienet valkoiset tai punertavanvalkoiset kukat.[5]

Kukinta

Laji on kotoisin Etelä-Afrikasta.[1] Kotiseuduillaan rahapuu kasvaa kuivilla savanneilla, hiekkaperäisessä maassa. Talviaikaan se kukkii.[5]

Rahapuut, niin kuin monet muutkin mehikasvit ovat CAM-kasveja,[1] jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät ilmarakonsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään hiilidioksidia ja varastoi sen solunesterakkulaan omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi yhteyttämistä varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan solunesterakkulaan, on kuitenkin suhteellisen pieni. Tästä syystä CAM-kasvien yhteyttämisen määrä jää melko vähäiseksi.

  • Visa Lipponen, Seppo Hilpo: Kodin kukoistavat kasvit, s. 337. Porvoo: WSOY, 2001. ISBN 951-0-23916-X
  1. a b c d Crassula ovata - Plantz Africa pza.sanbi.org. Viitattu 06.11.2017.
  2. Rahapuulla Plantagen. Viitattu 7.3.2021.
  3. Omakoti: Rahapuu omakoti.fi. Viitattu 13.11.2017.
  4. Puutarha.fi: Rahapuu (Crassula ovata) puutarha.net. Arkistoitu 15.11.2017. Viitattu 13.11.2017.
  5. a b Viherpiha - Rahapuu on huonekasvien ikisuosikki – näin onnistut sen hoidossa meillakotona.fi. Viitattu 13.11.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.