Rahamänty
Rahamänty oli Pudasjärvellä Korentokankaalla Kuusamontien varressa muutama kilometri ennen Iso-Syötteen tienhaaraa kasvanut mänty.[1] Mänty kaatui lähteestä riippuen joko vuonna 1988 tai 1990-luvun loppupuolella.[2][a] Mänty sai nimensä, kun taidemaalari Akseli Gallen-Kallela ikuisti sen yöpyessään Korennon kievarissa kesällä 1892.[1] Väitetään myös, että piirros olisi ollut mallina suomalaisissa 10, 20 ja 50 pennin kolikoissa vuosina 1952–1990 esiintyneelle männylle.[2] Rahamuseon mukaan todisteita sille, että kolikoissa kuvatulla puulla olisi mitään todellista esikuvaa, ei kuitenkaan ole.
Mänty on aikoinaan toiminut kokoontumis- ja leiriytymispaikkana ja niin sanottujen rappasotien aikana se oli ruotsalaisten ja venäläisten rauhanneuvottelijoiden tapaamispaikkana. Männyn juurella oli noin kymmenen vuoden ajan 1950-luvulle saakka Lapin sodan aikana haavoihinsa kuolleen saksalaisen sotilaan hautapaikka. Rahamänty mainitaan myös kirjailija Kalle Päätalon Iijoki-sarjan kirjoissa. Männyn lähellä sijainnut Korennon talo toimii pitkään kestikievarina.[2]
Rahamännyksi kutsuttuja puita on myös Laihian Rudon kylässä ja Porin Noormarkussa.[3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kero, Esa: Rahapuun perässä Korennon kylässä (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 15.9.1999. Viitattu 2.8.2023.
- ↑ a b c Rahamänty (KirjastoVirma)Arkistoitu kopio (arkistoitu sivu) kirjastovirma.fi. Arkistoitu 7.3.2021. Viitattu 2.8.2023.
- ↑ Alkio ja mänty ovat Laihian kuuluisuuksia, MTV uutiset 13.7.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Noormarkun kuuluisa ”rahamänty” voitti puiden kauneuskisan Satakunnan Kansa. 22.9.2016. Viitattu 20.2.2020. [vanhentunut linkki]
Huomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Puun kaatumisajankohdasta on useampi eri lähde: Helsingin Sanomien artikkelissa haastateltava mainitsee vuoden 1988[1], Kirjastovirman artikkelin mukaan puu olisi kaatunut 1996[2], ja esimerkiksi Kalevan kuvagalleriassa kaadetusta puusta otetussa valokuvassa päivämääräksi on merkitty 26.8.1998.[3]