RN Muzio Attendolo (1934)
| RN Muzio Attendolo | |
|---|---|
 |
|
_crowned.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Cantieri Riuniti dell'Adriatico, Trieste |
| Kölinlasku | 10. huhtikuuta 1931 |
| Laskettu vesille | 9. syyskuuta 1934 |
| Palveluskäyttöön | 7. elokuuta 1935 |
| Poistui palveluskäytöstä | upotettu 4. joulukuuta 1942 Napolin satamaan |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
7 523 t (standardi) 8 994 t (kuormattu) |
| Pituus | 182,2 m |
| Leveys | 16,6 m |
| Syväys | 5,6 m |
| Koneteho | 106 000 hv (79 MW) |
| Nopeus | 37 solmua (69 km/h) |
| Miehistöä | 578 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
8 x 152 mm tykkiä kaksoistorneissa 6 x 100 mm tykkiä kaksoistorneissa 8 x 37 mm/L53 ilmatorjuntatykkiä 8 x 13,2 mm ilmatorjuntakonekivääriä 4 x 533 mm torpedoputkea 2 x lentokonetta |
RN Muzio Attendolo (ital. Regia Nave Muzio Attendolo) oli Italian kuninkaallisen laivaston Montecuccoli-luokan kevyt risteilijä toisessa maailmansodassa. Yhdysvaltain maavoimien lentojoukkojen lentokoneet upottivat 4. joulukuuta 1942 aluksen Napolin satamaan. Hylky nostettiin sodan päätyttyä, mutta se todettiin korjauskelvottomaksi ja romutettiin.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Montecuccoli-luokka
Alus tilattiin Triestestä Cantieri Riuniti dell'Adriaticolta, missä köli laskettiin 10. huhtikuuta 1931. Alus laskettiin vesille 9. syyskuuta 1934 ja valmistui 7. elokuuta 1935.
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koeajojen päätyttyä 6. syyskuuta 1933 alus liitettiin 2. laivueen 7. risteilijäviirikköön, jossa se edelleen oli toisen maailmansodan alkaessa. Se suojasi saattueita sekä osallistui viirikkönsä mukana Calabrian taisteluun. Se siirrettiin 3. joulukuuta suojaamaan Albaniaan matkanneita saattueita ja 9. joulukuuta alus liitettiin 8. risteilijäviirikköön.[1]
Alus kuljetti 23. joulukuuta kolme mustapaitapataljoonaa Valonaan. Se palasi 9. helmikuuta 1941 7. risteilijäviirikköön, jonka mukana alus teki miinoitusmatkoja muun muassa huhtikuussa Cape Bonin, kesäkuussa Tripolin edustalle ja heinäkuussa Sisilian kapeikkoon. Se liitettiin 21. elokuuta uudelleen 8. risteilijäviirikköön, jonka mukana se yritti 22.-28. elokuuta estää liittoutuneiden operaation Mincemeatin toteuttamisen sekä syyskuussa operaatio Halberdin estämiseen.[1]
Muzio Attendolo siirrettiin 3. lokakuuta jälleen takaisin 7. risteilijäviirikköön suojaamaan Pohjois-Afrikkaan matkanneita saattueita. Tässä tehtävässä ollessaan se osallistui ensimmäiseen Syrtin lahden taisteluun. Alus jatkoi 1942 samoissa tehtävissä, kunnes osallistuessaan elokuussa operaatio Pedestalin torjuntaan siihen osui Britannian kuninkaallisen laivaston sukellusveneen HMS Uprightin laukaisema torpedo Aeolian saaristossa. Osuma katkaisi aluksen keulan, mutta siitä huolimatta se kykeni palaamaan Messinaan.[1]
Alukselle tehtiin tarvittavat tilapäiskorjaukset, jotta se kyettiin siirtämään Napoliin. Alus siirrettiin 6. syyskuuta telakalle, missä se tuhoutui 4. joulukuuta Yhdysvaltain ilmahyökkäyksessä. Hylky nostettiin sodan päätyttyä, jolloin suunnitelmana oli korjata se ilmatorjuntaristeilijäksi. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin ja hylky romutettiin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Cadorna-luokka – Seuraaja: Duca d'Aosta -luokka |