R.U.R.: Rossum’s Universal Robots

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tšekinkielisen ensipainoksen kansi.

R.U.R.: Rossum’s Universal Robots on tšekkiläisen kirjailijan Karel Čapekin kirjoittama näytelmä vuodelta 1920. Se oli alun perin ymmärrettävissä kritiikiksi ihmiskunnan ahneutta ja militarismia sekä massatuotantoa ja orjuutta vastaan. Näytelmästä on kuitenkin vuosikymmeniä myöhemmin tullut yhä ajankohtaisempi, sillä se todellakin ennusti tulevaisuutta ja tulevia keskusteluja, niin että robotteja inhimillistetään vaatimalla niille oikeuksia ja pohtimalla niiden tunteita.[1]

Rossumin tehtaan ”robotit” ovat biologisia, ihmisen kaltaisia olioita, jotka pystyvät työskentelemään, mutta joilla ei ole tunteita eikä sielua. Ne eivät siis niinkään muistuta useiden muiden tieteisseikkailujen mekaanisia koneita.[2] Taikina-altaissa keitetään ”robottiainesta”, robotteihin valmistetaan luita ja hermoverkkoja punotaan. Robotit ovat niin ihmisen kaltaisia, että robotteja luullaan ihmisiksi ja ihmisiä roboteiksi.[3]

Robotit ovat korvanneet työnteossa ihmiset, jotka ovat menettäneet hedelmällisyytensä. Robotit aloittavat vallankumouksen, mutta on mahdollista, että niidenkin olemassaolo on uhattuna, kun niitä ei enää voi valmistaa. Loppukohtaus antaa ymmärtää, että robotit voisivat alkaa lisääntyä kuin ihmiset.

Suomessa näytelmä esitettiin vuonna 1924 Viipurissa[4] ja vuonna 1928 Eino Kaliman ohjaamana Kansallisteatterissa.[5] Harri Kaasalainen on sovittanut vuonna 1965 Jalo Kaliman suomentaman näytelmän kuunnelmaksi, jonka on ohjannut Eero Leväluoma.[6][7] Vuonna 2009 ilmestyi uusi, Eero Balkin tekemä suomennos Savukeitaan kustantamana.[3]

Tšekkiläisen alkuteoksen nimessä oli englanninkielinen alaotsikko Rossum’s Universal Robots (’Rossumin universaalit robotit’).[8][9] Lyhenteen R.U.R. voi tulkita myös tšekinkielisiksi sanoiksi Rossumovi Univerzální Roboti.[10] Suomalaisissa versioissa on käytetty myös alaotsikoita Reason’s universal Robots (Kansallisteatteri 1928) ja Raison’s Universal Robots (Yleisradio 1965). Näin on ilmeisesti haluttu selventää yhtiön nimen alkuperäistä merkitystä (tšek. rozum ’äly, järkisyy’).[8]

Sana robotti on peräisin tästä näytelmästä. Se on johdos sanasta robotnik, joka viittaa maaorjien tekemään raskaaseen palkattomaan työhön. Čapek käytti nimitystä tšekkiläisistä maatyöläisistä. Sanan keksi hänen taiteilijaveljensä Josef Čapek.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oinaala, Sampsa: Vuosisadan takainen varoitus tekoälystä. Helsingin Sanomat, 7.9.2019, s. B 29.
  2. Sisättö, Vesa: Robotit ihmisyyden ytimessä Kiiltomato. 17.10.2009. Viitattu 8.9.2018.
  3. a b c Hilska-Keinänen, Katja: Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta Yle. 7.8.2018. Viitattu 7.9.2018.
  4. Suominen, Jaakko: Koneihminen suomalaisessa kulttuurissa. Tieteessä tapahtuu, 2003, 21. vsk, nro 3, s. 32. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.9.2018.
  5. Tulevaisuuden tyylin tavoittelu Verkkonäyttely. Teatterimuseo. Viitattu 7.9.2018.
  6. R.U.R. Rossum's Universal Robots Yle Areena. Viitattu 7.9.2018.
  7. Julkaistu teoksessa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja, 1936 (näytelmälyhennelmä).
  8. a b Suominen, Jaakko: Sähköaivo sinuiksi, tietokone tutuksi: Tietotekniikan kulttuurihistoriaa, s. 205, 283. Jyväskylän yliopisto, 2000. ISBN 978-951-39-7244-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.9.2018).
  9. R.U.R. : Rossum's Universal Robots : kollektiivinen draama, jossa on alkukomedia ja kolme näytöstä Fennica, Suomen kansallisbibliografia. Viitattu 8.9.2018.
  10. Čapek, Karel: R.U.R. (Rossum’s Universal Robots) Kolektivní drama o vstupní komedii a třech dějstvích. Praha: Aventinum, 1920. Tšekinkielinen teksti Project Gutenbergissä (viitattu 8.9.2018).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]