R.Smg. Acciaio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
R. Smg. Acciaio
Aluksen vaiheet
Rakentaja Odero-Terni-Orlando, Muggiano
Kölinlasku 21. marraskuuta 1940
Laskettu vesille 22. tammikuuta 1941
Palveluskäyttöön 20. lokakuuta 1941
Poistui palveluskäytöstä upotettu 13. heinäkuuta 1943
Tekniset tiedot
Uppouma 708 t (pinnalla)
864 t (sukellus)
Pituus 60,18 m
Leveys 6,44 m
Syväys 4,78 m
Koneteho 2 × Fiat-dieselmoottoria 1 400 bhp
2 × CRDA-sähkömoottoria 800 hv
Nopeus 14 solmua (pinnalla)
7,7 solmua (sukellus)
Miehistöä 45
Aseistus
Aseistus 1 × 100 mm/47 tykki
2 × 20 mm/70 ilmatorjuntatykkiä
6 × 533 mm torpedoputkea

R. Smg. Acciaio oli Italian kuninkaallisen laivaston vuonna 1941 vesillelaskettu Acciaio-luokan sukellusvene, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin Odero Terni Orlandon telakalta läheltä La Spezian laivastotukikohtaa Muggianosta, missä köli laskettiin 21. marraskuuta 1940. Alus laskettiin vesille 22. tammikuuta 1941 ja luovutettiin laivastolle 30. lokakuuta.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luovutuksen jälkeen aluksen miehistö oli viisi kuukautta koulutettavana. Aluksella tehtiin ensimmäinen partiomatka Libyan rannikolle 29. maaliskuuta - 4. huhtikuuta 1942 päällikönään Ottorino Beltrami. Matkan aikana havaittiin ongelmia Fiatin valmistamassa dieselmoottorissa, minkä seurauksena alus oli satamaan palattuaan yli kaksi kuukautta telakalla korjattavana.[1]

Alus palasi palvelukseen kesäkuussa ja se oli partiomatkalle Algerian rannikolle Caxinenniemen pohjoispuolelle 6.-9. kesäkuuta. Alus teki toisen matkan samalle alueelle 13.-18. kesäkuuta. Seuraavan partiomatkan alus teki 24. heinäkuuta - 3. elokuuta Baleaarien eteläpuoliselle alueelle. Partiomatkalla 8.-11. marraskuuta alus hyökkäsi tuloksetta risteilijää vastaan Algerian rannikolla. Alus teki partiomatkan 1. tammikuuta - 10. helmikuuta 1943 Carbonin ja Bougaronin niemien välisellä alueella, jolloin se upotti sukellusveneentorjuntatroolari HMT Tervanin. Upotus oli ainoa sukellusveneelle kirjattu.[1]

Alus teki 18.-29. helmikuuta matkan samalle alueelle ja Ferin niemen pohjoispuolelle 4.-16. huhtikuuta. Matkan päätyttyä Bertrami luovutti aluksen päällikkyyden Vittorio Pescatorelle.[1]

Alus partioi 13. - 18. kesäkuuta Sisilian lounaispuolella, mistä se siirtyi Philippevillen lahdelle 20. kesäkuuta. Alus lähti viimeiselle matkalleen 10. heinäkuuta La Maddalenasta. Aluksen tehtävänä oli ylittää Messinansalmi ja partioida Sisilian länsirannikolla.[1]

Britannian kuninkaallisen laivaston U-luokan sukellusvene HMS Unruly miehistö havaitsi 13. heinäkuuta illalla Acciaion. Britti sukellusvene laukaisi neljä torpedoa, jotka upottivat italialaisaluksen. Aluksella sai surmansa 46 miehistönjäsentä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]