Pusta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tyypillinen pustan vinttikaivo

Pusta (unk. puszta) on Unkarin aroseutu. Pustalla vallitsee mannerilmasto, ja kasvillisuus on niukkaa. Pusta oli alun perin melko autiota seutua, joka soveltui ainoastaan karjan laiduntamiseen. Nykyään suuri osa siitä on kastelulla muokattu maanviljelylle sopivaksi, ja alkuperäistä pustamaisemaa voi nähdä enää harvoissa paikoissa, esimerkiksi Hortobágyn kansallispuistossa. Maaperä koostuu mustastamullasta. Pohjaveden pinta on korkealla, minkä ansiosta puut ja pensaat saavat ravintoa koko vuoden.

Pustan muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkujaan Unkarin pusta oli merenpohjaa, johon Tonava on kasannut lietettä. Myös tuuli on tuonut mukanaan pölymaata, ja näin Unkarin pusta on saanut alkunsa.

Viljelyskasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin pustalla kasvatetaan paljon paprikaa, sillä se on Unkarin kansallisherkku.[1]lähde tarkemmin?

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puszta on unkarin kielessä paitsi aroseudun nimitys myös adjektiivi, jonka merkitys on tyhjä, autio, lakea ja paljas.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KM Eurooppa (maantiedon oppikirja)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]