Ptolemaios XV

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ptolemaios XV, "Caesarion".

Ptolemaios XV Filopator Filometor Kaisar (23. kesäkuuta 47 eaa.30. elokuuta 30 eaa.), lempinimeltään Kaisarion tai useammin latinalaisessa muodossa Caesarion, oli Egyptin faarao 44–30 eaa. Hänestä tuli Ptolemaioksen hallitsijasuvun ja samalla koko Egyptin viimeinen faarao. Hänen äitinsä oli kuningatar Kleopatra VII, jonka väittämän mukaan Ptolemaioksen isä oli Julius Caesar.

Caesar ja Kleopatra tapasivat, kun molempien kansakunnat olivat tahollaan sisällissodassa. Caesar ajoi vastustajaansa Pompeiusta takaa aina Aleksandriaan, jossa Ptolemaiosten hallitsijasukuun kuuluneet sisarukset Ptolemaios XIII ja Kleopatra taistelivat keskenään Egyptin valtaistuimesta. Pompeiuksen salamurhan jälkeen Caesar pyrki sovittelemaan egyptiläisten kiistaa ja asettui kaartinsa kanssa Aleksandrian kuninkaalliseen palatsiin. Tuolloin noin 21-vuotias Kleopatra näki roomalaisessa mahdollisen liittolaisen, joten hän salakuljetutti itsensä 52-vuotiaan Caesarin puheille ja hurmasi tämän. Caesarin tarjoama sovintoehdotus oli, että Ptolemaios XIII ja Kleopatra hallitsisivat Egyptiä yhdessä, ja nuorempi sisaruspari Arsinoe ja nuorempi Ptolemaios XIV saisivat hallita Kyprosta. Tämä ei sopinut Ptolemaiokselle, joka karkasi ja liittyi Caesarin vihollisiin, mikä taas varmisti Caesarin ja Kleopatran liittolaisuuden. Sisällissota ratkesi Niilin taistelussa ja pakoon ajettu Ptolemaios kuoli tapaturmaisesti. Kleopatrasta tuli Egyptin kuningatar ja hän houkutteli Caesarin jäämään lomalle, kaksi kuukautta kestäneelle Niilin risteilylle.[1]

Muutama viikko Caesarin lähtemisen jälkeen Cleopatra synnytti pojan, joka sai nimekseen Ptolemaios. Cleopatra ilmoitti tämän isäksi Caesarin, joka taas ei koskaan tunnustanut poikaa, mutta ei myöskään kieltänyt tätä. Ptolemaioksen syntymäpäivästä on jäänyt todisteeksi tämän hautakivi, jossa syntymäpäiväksi ilmoitetaan 23. kesäkuuta vuonna 47 eaa. nykyisen ajanlaskun mukaan. Mikäli syntymäpäivä pitää paikkansa Caesarin isyys jää melko epätodennäköiseksi. Ptolemaioksen syntymän aikaan Caesar oli 53-vuotias, kolmatta kertaa naimisissa ja hänellä oli ollut vuosikymmenten aikana useita rakastajattaria. Tästä huolimatta hänelle oli syntynyt vain yksi tytär, Julia. Tytärtään lukuun ottamatta Caesar oli ollut melko hedelmätön koko elämänsä ajan, joten pojan syntyminen nopeasti lyhyen tuttavuuden aikana on biologisesti katsoen epätodennäköistä. Lisäksi Kleopatralla saattoi olla muitakin motiiveja ilmoittaa Caesar poikansa isäksi, sillä Caesar oli tuolloin Rooman ja koko Välimeren alueen mahtavin mies. Hänen isyytensä toi sekä Ptolemaiokselle että Kleopatralle hallinnollista ja poliittista uskottavuutta, oli se sitten todellinen tai pelkästään nimellinen. Marcus Antoniuksen senaatille kertoman mukaan Caesar oli jopa tunnustanut Ptolemaioksen isyyden lähimmille ystävilleen. Tämäkään ei vielä varmista isyyttä, sillä puheillaan Caesar saattoi vain pyrkiä vahvistamaan kuvaa viriiliydestään ja Kleopatran suhteen hän saattoi tehdä sen turvallisesti, sillä hänen ei voitu odottaa avioituvan kenenkään muun kuin roomalaisen kanssa.[2]

Kolmevuotiaasta Ptolemaioksesta tuli äitinsä Kleopatran kanssahallitsija 2. syyskuuta 44 eaa. Kun Octavianus hyökkäsi Egyptiin vuonna 30 eaa., Kleopatra lähetti hänet pakoon Bereniken satamaan (Medinet al-Haras), mutta Octavianus sai hänet vangittua. Kleopatra teki itsemurhan sen jälkeen kun Octavianus valtasi Aleksandrian 1. elokuuta 30 eaa. Octavianus antoi murhata nuoren faaraon, koska hän oli Caesarin poikana vaaraksi Octavianuksen omille aikeille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kamm, Anthony: Julius Caesar – A Life. Routledge, 2006. ISBN 0–203–01534–7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kamm 2006, s. 116–121
  2. Kamm 2006, s. 121–123

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Edeltäjä:
Kleopatra VII ja Ptolemaios XIV
Egyptin faarao
 
Seuraaja:
Augustus (Rooman keisari, ei faarao)