Propyyliamiini
| Propyyliamiini | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Propanamiini |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C3H9N |
| Moolimassa | 59,11 g/mol |
| Ulkomuoto | väritön neste |
| Sulamispiste | –83 °C (190 K) |
| Kiehumispiste | 48 °C (321 K) |
| Tiheys | 0,719 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Sekoittuu veteen |
Propyyliamiini on orgaaninen yhdiste, joka luokitellaan primääriseksi amiiniksi. Aine on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön hygroskooppinen neste, jolla on tunnusomainen haju. Aine on helposti syttyvää ja sen vesiliuos on keskivahva emäs. Propyyliamiinin kemiallinen kaava on C3H9N ja rakennekaava CH3(CH2)2NH2. Propyyliamiinista käytetään myös nimiä n-propyyliamiini, 1-aminopropaani ja propanamiini. Aine syövyttää metalleja kuten alumiinia, kuparia, tinaa ja sinkkiä.
Propyyliamiinin moolimassa on 59,11 g/mol, sulamispiste –83 °C, kiehumispiste 48 °C, tiheys 0,719 g/cm3, taitekerroin 1,3875–1,3895, leimahduspiste < –37 °C, itsesyttymislämpötila 320 °C ja CAS-numero 107-10-8. Aine sekoittuu veteen.
Propyyliamiinin isomeeri on isopropyyliamiini.
Propyyliamiinia käytetään lääkeaineiden ja maatalouskemikaalien valmistuksessa ja laboratorioreagnessina.[1][2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 531. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ Karsten Eller, Erhard Henkes, Roland Rossbacher & Hartmut Höke: Amines, Aliphatic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 18.04.2013
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Propyyliamiinin kansainvälinen kemikaalikortti
- PubChem: Propylamine (englanniksi)
- ChemBlink: Propylamine (englanniksi)