Prévezan taistelu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prévezan taistelu
Osa Venetsian–Turkin sotaa 1537–1540
Prévezan taistelu. Ohannes Umed Behzadin maalaus vuodelta 1866.
Prévezan taistelu. Ohannes Umed Behzadin maalaus vuodelta 1866.
Päivämäärä:

28. syyskuuta 1538

Paikka:

Préveza, Joonianmeri

Lopputulos:

Osmanien valtakunnan voitto

Osapuolet

Pyhä liiga (1538):
Venetsian tasavalta
Genovan tasavalta
Kirkkovaltio
Espanja
Maltan ritarikunta

Osmanien valtakunta

Komentajat

Andrea Doria

Hayreddin Barbarossa
Turgut Reis
Seyidi Ali Reis

Vahvuudet

112 kaleeria
50 kaljuunaa
140 parkkia
60 000 sotilasta.

122 kaleeria ja kaljuuttia
12 000 sotilasta.

Tappiot

13 alusta (10 upposi ja 3 paloi)
36 alusta kaapattuina
3 000 vankia

ei menetettyjä aluksia
n. 400 kaatunutta
n. 800 haavoittunutta

Prévezan taistelu käytiin Osmanien valtakunnan ja paavi Paavali III:n kokoaman kristityistä maista koostuneen Pyhän liigan liittouman välillä 28. syyskuuta 1538. Taistelupaikkana toimi Prévezan kaupungin edustalla sijaitseva Amvrakikos-lahden suun seutu.

Taistelun osapuolia johtivat aikansa kuuluisimmat amiraalit: osmanien Hayreddin Barbarossa ja Habsburgien monarkian palveluksessa ollut genovalaisamiraali Andrea Doria. Osmanit käyttivät taistelussa tuliaseita kekseliäästi; heillä oli tykkejä ja räjähtäviä terrakotasta valmistettuja kranaatteja. Taistelu päättyi selvästi alivoimaisen osmanilaivaston voittoon, mutta sen merkitys jäi suhteellisen pieneksi, sillä Doria vetäytyi pian huomattuaan laivastonsa kärsivän tappioita. Barbarossa puolestaan tyytyi suhteellisen lyhyeen takaa-ajoon. Paikalla ollut ranskalainen tarkkailija totesikin, että Barbarossa ja Doria olivat kuin "variksia, jotka eivät noki toistensa silmiä".[1][2][3]

Dorian ponneton esiintyminen taistelussa on herättänyt spekulointia. Koska hän omisti osan aluksista, hänen epäillään olleen taipuvainen säästämään laivastoa, jonka tuho olisi merkinnyt hänelle henkilökohtaista taloudellista tappiota. Toisaalta taustalla on uskottu olleen salatun poliittisen agendan: Hapsburgit eivät olisi olleet pahoillaan nähdessään venetsialaisten menettävän alueita. Lisäksi Dorian on genovalaiseen tapaan epäilty tunteneen vihaa ja epäluuloa venetsialaisia kohtaan.[2][1]

Barbarossan kaappaamistaan aluksista saatu hyöty jäi puolestaan lyhytaikaiseksi. Hieman taistelun jälkeen hän menetti myrskyssä enemmän aluksia kuin oli kaapannut Prévezassa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b R.G. Grant: Battle at Sea: 3000 years of naval warfare, s. 88-89. Dorling Kindersley Ltd, 2010. ISBN 140533505X.
  2. a b c Alan G. Jamieson: Lords of the Sea: A History of the Barbary Corsairs, s. 43-46. Reaktion Books, 2013. ISBN 1861899467.
  3. David Abulafia: The Great Sea: A Human History of the Mediterranean, s. 418-420. Oxford University Press, 2011. ISBN 019975263X.