Porin kauppahalli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Porin kauppahalli
Yrjönkadun puoleinen sisäänkäynti.
Yrjönkadun puoleinen sisäänkäynti.
Osoite Yrjönkatu 12, Pori
Koordinaatit 61°29′08.7″N, 021°47′52.5″E
Rakennustyyppi kauppahalli
Valmistumisvuosi 1927
Suunnittelija Oiva Viljanen
Rakennuttaja Porin Halli Oy
Omistaja Kiinteistö Oy Porin Halli
Tyylisuunta klassismi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Porin kauppahalli on vuonna 1927 valmistunut kauppahalli, joka sijaitsee Porin keskustassa Yrjönkadun varrella. Korttelin läpi Isolinnankadulle ulottuvan rakennuksen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehti Oiva Viljanen. Hallin yhteyteen on myöhemmin rakennettu lisäkiinteistöjä vuosina 1939 ja 1955, mutta laajennusosat eivät kuitenkaan kuulu varsinaiseen kauppahalliin. Suuri peruskorjaus rakennukseen suoritettiin vuonna 2012. Alun perin Porin kauppahallissa toimi lähes 90 myymälää kahdessa kerroksessa, mutta nykyään niitä on vain alle kaksikymmentä. Lisäksi tunnettu on kauppahallissa vuodesta 1974 lähtien toiminut bingohalli.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kauppahallihanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isolinnankadun puoleinen sisäänkäynti.

Poriin suunniteltiin ensimmäistä kauppahallia jo vuonna 1906, jolloin se piti rakentaa Kauppatorille silloisen vaakahuoneen paikalle. Kaupunginvaltuusto oli tuolloin lehtori Eeli Granit-Ilmoniemen esityksestä asettanut toimikunnan tutkimaan kunnallisen hallin saamista kaupunkiin. Sitä oli erityisen voimakkaasti ajanut piirieläinlääkäri G. W. Rönholm, josta tuli valmistelevan toimikunnan jäsen. Muut jäsenet olivat konsuli Hugo Rosenlew, kauppias C. E. Ramberg, professori Johannes Vilhelm Hjelmman, rakennusmestari Arthur Fagerholm sekä lehtori Eeli Granit-Ilmoniemi. Toimikunta laati yksityiskohtaisen suunnitelman, jonka mukaan halliin olisi tullut 64 myymälää. Kustannusarvio oli 150 000 markkaa, minkä toimikunta ehdotti varattavaksi Porin väkijuoma- ja anniskeluyhtiön vuoden 1907 voittovaroista. Valtuusto kuitenkin hylkäsi ehdotuksen väkijuomavoittovarojen käyttämisestä hallirakennukseen, jonka jälkeen toimikuntaan kutsuttiin lisäjäseniksi kapteeni H. Lucander ja kauppias E. Parvinen. Laajennetun toimikunnan tehtävänä oli selvittää kauppahallin rakentamisen taloudellista puolta.

Hallitoimikunta työskenteli asian parissa vuoden verran ja pysyi lähes entisessä kannassaan. Tarkoitukseen tulisi viinavoittovaroista myöntää ainakin 25 000 markkaa. Lisäksi halli ehdotettiin rakennettavaksi jo aiemmin suunnitellulle paikalle. Sijaintipaikka synnytti kiivasta keskustelua ja vastustusta eri syistä. Torin eteläpuolella asuvat pelkäsivät, että halli pilaa heidän talojensa näköalan, kun taas toiset epäilivät sen alentavan heidän taloissaan sijaitsevien liikkeiden arvoa. Senaatille tehtyjen valitusten vuoksi hallihanke lykkääntyi vuoteen 1913 asti, jolloin ne marraskuussa tehdyllä päätöksellä hylättiin.

Vuonna 1914 halliasia tuli jälleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn, jolloin toimikunnan mielestä Kauppatori oli edelleen sopivin paikka. Valtuusto antoi kuitenkin sen tehtäväksi tutkia myös muita vaihtoehtoja. Toimikunnan uusiksi jäseniksi liittyivät samalla maisteri J. A. Vasara sekä jo aikaisemmin siihen kuulunut C. E. Ramberg. Vuoden 1915 valtuuston pöytäkirjoista käy ilmi, että senaatti lopulta vahvisti asemakaavamuutokseen, jonka mukaan hallin paikaksi tuli Kauppatori. Ensimmäisen maailmansodan vuoksi rakennushanke ei kuitenkaan käynnistynyt ja vuonna 1924 valtuuston kanslia totesi sen olevan ”kuolleessa pisteessä”. Myös kaupunkilaisten mielipide oli muuttunut, eikä hallia enää haluttu Kauppatorille.

Yksityinen hallihanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppahalli kuvattuna Isolinnankadulta. Takana ”Hellmanin pilvenpiirtäjä” ja vasemmalla puolella 1955 valmistunut hotellikiinteistö.

Kun kunnallista hallia ei saatu aikaan, oli ulvilalainen nahkatehtailija Arthur Hellman tällä väliin ryhtynyt harkitsemaan yksityisen kauppahallin rakentamista. Vuonna 1918 hän hankki omistukseensa Yrjön- ja Nikolainkadun (nyk. Valtakatu) kulmassa sijainneen talon, johon Hellman seuraavana vuonna suunnitteli kauppahallia. Hellman joutui kuitenkin myöhemmin luopumaan tästä ajatuksesta ja osti 1923 tehtailija J. Honkasen talon Yrjönkatu 12:a. Kolme vuotta myöhemmin hänen haltuunsa siirtyi osa Hjalmar Nygrenin omistamasta naapuritontista. Sopivien tonttien hankkimisen jälkeen Hellman ryhtyi toden teolla suunnittelemaan kauppahallin rakentamista. Hanke käynnistyi Porin Nahkateollisuus Oy:n nimissä, mutta yhtiön nimi muutettiin vuonna 1927 Porin Halli Oy:ksi.

Rakennuksen suunnittelu annettiin helsinkiläiselle arkkitehdille Oiva Viljaselle, joka sai piirustukset valmiiksi maaliskuussa 1927. Työt päästiin alkamaan kesäkuun 18. päivänä, jolloin allekirjoitettiin Porin Halli Oy:n ja rakennusmestari Lauri Mattisen välinen sopimus. Hallin rakentamisen lisäksi sovittiin myös Yrjönkadun puolelle rakennettavasta viisikerroksisesta asuin- ja liiketalosta. Molempien kokonaiskustannusarvio oli yhteensä 4 250 000 markkaa. Rakennustyöt sujuivat nopeasti ja kauppahalli valmistui vielä samana vuonna. Sen juhlallisia vihkiäisiä vietettiin arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa 20. joulukuuta 1927 kello 14.00. Tuntia myöhemmin tavallisilla kaupunkilaisilla oli mahdollisuus tutustua huippumoderniin kauppahalliin ja varsinainen kaupankäynti aloitettiin seuraavana aamuna.

Rakennusta suunniteltaessa oli kotimaisten lisäksi tutkittu myös ulkomaisia kauppahalleja. Myymälöitä oli yhteensä 89, joista 24 oli liha- ja leikkelemyymälöitä, seitsemän kalamyymälöitä, kolme jauho- ja ryynimyymälöitä, viisi voi-, juusto- ja munamyymälöitä sekä yhdeksän kahvi-, hedelmä ja siirtomaatavaramyymälöitä. Kalamyymälöissä oli vesialtaat elävänä myytäville kaloille. Kellarikerroksessa sijaitsivat hallikahvila, erikoiskalakellarit, jäähdytyshuoneet, pukuhuoneet ja varastotilat. Isolinnankadun puoleisessa siipirakennuksessa sijaitsivat lihantarkastamon ja kolmen elintarvikelaboratorion tilat. Niissä aloitti myöhemmin toimintansa Ahteen makkaratehdas.

Samaan urakkasopimukseen kuulunut liike- ja asuintalo valmistui puoli vuotta myöhemmin kesäkuussa 1928. Viisikerroksinen rakennus oli Porin ensimmäinen varsinainen kerrostalo, jonka kaupunkilaiset nopeasti ristivät ”Hellmannin pilvenpiirtäjäksi”. Talossa oli myös Porin ensimmäinen hissi, joka herätti porilaisissa siinä määrin kiinnostusta, että taloon oli pestattava hissipoika kuljetuksia hoitamaan. Ensimmäinen rakennusvaihe oli tullut maksamaan kokonaisuudessaan 5,5 miljoonaa markkaa, jonka myötä alkuperäinen kustannusarvio oli ylitetty runsaalla miljoonalla markalla.

Hallikiinteistön laajennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1938 hallikiinteistöyhtiö osti Hjalmar Nygrenin perikunnalta loput tontista ja sille rakennettiin arkkitehti viljasen suunnittelema laajennusosa. Syksyllä 1939 valmistui ”Hellmannin pilvenpiirtäjään” kiinni rakennettu kaksikerroksinen Yrjönkadun ja Itäpuiston puoleinen asuin- ja liiketalo. Rakennuksesta oli niin sanotun Holmlundin hallin kautta yhteys myös kauppahalliin. Koska sen myymälätiloilla oli suuri kysyntä, syntyi 1950-luvun alussa ajatus kauppahallin tilojen laajentamisesta. Isolinnankadun ja Itäpuiston kulmauksessa Nygrenin ajoilta peräisin ollut puurakennus päätettiin purkaa ja sen rakentaa sen tilalle moderni kiinteistö. Aluksi suunnitelmana oli laajentaa kauppahallia siten, että niin sanottu kangashalli siirtyisi Itäpuiston puolelle ja sen toiseen kerrokseen olisi tullut ravintola. Piirustukset laati arkkitehtitoimisto Olaf Küttner vuonna 1953. Koska Porissa oli jatkuvasti pulaa hotellihuoneista, päädyttiin tässä vaiheessa kuitenkin uuteen ratkaisuun ja 1955 valmistuikin hotellirakennus, jossa toimi aina vuoteen 1997 saakka Hotelli Juhana Herttua. Tämän jälkeen hotellitilat olivat saneerattuina opiskelija-asunnoiksi, kunnes Omenahotelli aloitti paikalla toimintansa vuonna 2011.[2] Sen alakertaan rakennettiin uusi kangashalli, jonka entisiin tiloihin puolestaan tuli laajennettu elintarvikehalli.

Vuoden 2012 peruskorjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Porin kauppahallissa suoritettiin iso peruskorjaus, jonka aikana halli oli suljettuna neljän kuukauden ajan. 1,8 miljoonaa euroa maksaneen remontin yhteydessä hallin koko talotekniikka uusittiin ja tilojen ulkoasu palautettiin alkuperäiseen malliinsa.[3] Esimerkiksi hallin salmiakkikuvioinen lattialaatoitus on edelleen alkuperäinen vuonna 1927 asennettu, vain joitakin huonokuntoisimpia uusittiin. Keskilaivan myyntipaikkojen puuosat ovat vanhoja, mutta reunoille rakennettiin uudet alkuperäistä mallia mukaillen. Myös vuoden 1939 laajennuksen yhteydessä valmistunut Itäpuiston puoleinen sisäänkäynti avattiin uudelleen.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pori: Bingolappu taskussa historiakierrokselle Helsingin Sanomat. 25.5.2013. Viitattu 15.6.2015.
  2. Omenahotelli saapuu Porin keskustaan Yle Uutiset. 7.6.2011. Viitattu 15.6.2015.
  3. Porin kauppahalli valmistautuu remonttiin Yle Uutiset. 7.12.2011. Viitattu 15.6.2015.
  4. Kauppahalli aukeaa marraskuussa Satakunnan Viikko. 10.10.2012. Viitattu 15.6.2015.
  5. Porin kauppahallin peruskorjaus valmistui Talotekniikka. 26.11.2012. Viitattu 15.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]