Polymetakryylihappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Polymetakryylihapon rakenne

Polymetakryylihappo eli PMAA on polymeeri, jonka monomeeri on metakryylihappo. Sillä on useita käyttökohteita.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polymetakryylihapon molekyylimassa on tavanomaisesti 25 000–350 000 g/mol. Polymeerin sulamispiste on noin 205 °C ja lasisiirtymälämpötila on 185–230 °C. Yhdiste liukenee erittäin hyvin veteen, mutta liukoisuus pienenee lämpötilan kasvaessa. Polymetakryylihappo myös absorboi runsaasti vettä. Aine liukenee lisäksi etanoliin, dioksaaniin ja dimetyyliformamidiin. Polymetakryylihapon karboksyylihapporyhmät voivat luovuttaa protonin, ja yhdiste on polyelektrolyytti. Mekaanisilta ominaisuuksiltaan polymetakryylihappo on kovaa ja haurausta. Yhdisteen tiheys on 1,285 g/cm3.[1][2][3][4]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polymetakryylihappoa valmistetaan radikaalipolymeroinnilla metakryylihaposta. Reaktio voidaan suorittaa joko vedessä tai orgaanisessa liuottimessa. Radikaali-initiaattorina käytetään vetyperoksidia, kaliumpersulfaattia tai bentsoyyliperoksidia. Reaktiolämpötila on 60–100 °C ja reaktio on nopein happamissa tai emäksisissä oloissa. Muodostuva polymeeri on taktisuudeltaan ataktista. Isotaktista polymetakryylihappoa saadaan hydrolysoimalla isotaktisia polymetakryylaattiestereitä.[1][2][3][4][5]

Polymetakryylihappoa käytetään muun muassa absorboimaan vettä, maaleissa ja liimoissa sekä viskositeetin säätäjänä kosmetiikkatuotteissa.[1][2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Gregor Herth, Gunnar Schornick & Fredric L. Buchholz: "Polyacrylamides and Poly(Acrylic Acids)", teoksessa Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2015.
  2. a b c Johanna A. Vandenbrande, James R. Brown, Anastasia S. Arrington & Timothy E. Long: "Water Soluble Polymers", teoksessa Encyclopedia of Polymer Science and Technology, John Wiley & Sons, New York, 2023.
  3. a b c Hans R. Kricheldorf: Handbook of Polymer Synthesis, s. 271–277. CRC Press, 1992. ISBN 0-8247-8514-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.3.2024). (englanniksi)
  4. a b c George Wypych: Handbook of Polymers, s. 489–492. ChemTech Publishing, 2022. ISBN 978-1-927885-96-3. (englanniksi)
  5. Graham Swift: "Acrylic (and Methacrylic) Acid Polymers", teoksessa Encyclopedia of Polymer Science and Technology, John Wiley & Sons, New York, 2002.